Biohiilen edelläkävijä – Näin Taaleri Bioteollisuus rakennutti Euroopan suurimpiin kuuluvan biohiilaitoksen

21.05.2025

Taaleri Bioteollisuus onnistui kehittämään Euroopan suurimpiin kuuluvan biohiililaitoksen, joka tuottaa torrefioitua biomassaa ympäri vuorokauden. Idea laitoksesta syntyi kuusi vuotta aiemmin. Näin Taaleri viritti teknisen osaamisensa huippuunsa ja skaalasi biohiilen tuotannon kaupalliseen mittakaavaan.

Joensuussa biohiilireaktori on hurahtanut käyntiin, ja tuotantoa on alettu ajaa ylös alkuvuoden aikana. Pitkäjänteinen ja järjestelmällinen työ on tuottamassa tulosta, kun Euroopan suurin biohiilen eli torrefioidun biomassan tuotantolinja on aloittanut operointinsa.

Biohiilen tuotantolaitoksen skaalaaminen teolliseen mittakaavaan ei ole projektina helpoimmasta päästä. Vastaavaa ei ole kovin moni aiemmin rohjennut yrittää. Taaleri Bioteollisuus onkin yksi maailman ensimmäisistä, joka on kehittänyt ja rakennuttanut kaupallisen mittakaavan biohiilen tuotantolaitoksen. Tämä artikkeli kertoo, miten Taaleri onnistui siinä.

Kuuden vuoden projekti

Idea teollisen mittakaavan biohiilituotannosta syntyi jo vuonna 2019. Tuolloin pohdittiin, miten puusta voitaisiin saada parempaa tuottoa ja miten puun avulla voitaisiin tukea siirtymää pois fossiilisista raaka-aineista. Biohiili näyttäytyi luontevana jatkumona Taalerin metsärahastoille sekä uusiutuvan energian rahastoille. Edelläkävijyys tarjosi myös houkuttelevan liiketoimintamahdollisuuden.

Alun perin ideana oli, että metsäteollisuuden sivuvirroista jalostettava tuote korvaisi kivihiiltä energiakäytössä. Selvitysten avulla havaittiin, että biohiilellä olisi myös korkean lisäarvon käyttömahdollisuuksia. Sillä voitaisiin korvata kivihiiltä esimerkiksi teräs- ja sementtiteollisuudessa, jossa päästöjen vähentäminen on haastavaa.

Idea biohiilestä sai tuulta purjeisiinsa, ja alkoi teknologioiden vertailu, esisuunnittelu ja lupien haku. Vuonna 2022 oli edetty siihen pisteeseen, että oli investointipäätöksen ja yksityiskohtaisen suunnittelun aika. Oli myös aika tilata ensimmäiset laitteet.

Tuotantolaitoksen rakentaminen alkoi seuraavana vuonna. Mekaaninen valmius saavutettiin vuoden 2024 lopussa, jonka jälkeen vuorossa oli käyttöönotto. 

”Biohiilen tuotantolaitos ei ole standardituote, jonka olisi voinut ostaa valmiina.”

Pilottilaitoksesta ympärivuorokautiseen tuotantoon

Taaleri Bioteollisuuden projektijohtaja Iiro Tiilikaisen mukaan suunnitteluvaihe oli todella olennaisessa roolissa, kun biohiilen tuotantoa lähdettiin skaalaamaan teolliseen mittakaavaan.

”Biohiilen tuotantolaitos ei ole standardituote, jonka olisi voinut ostaa valmiina.”

Tuotantolaitoksen skaalaamisessa olennaista oli löytää paras mahdollinen tapa toteuttaa. Käytännössä se tarkoitti huolellista suunnittelua ja eri palasten sovittamista yhteen. Suunnitteluvaiheessa vertailtiin useita eri toteutusvaihtoehtoja ja teknisiä ratkaisuja.

Sopiva teknologia löytyi Itävallasta, jossa teknologiatoimittajalla oli valmiina pieni pilottilaitos. Teolliseen mittakaavaan skaalaaminen oli kuitenkin kokonaan oma lukunsa. Pilottilaitos oli noin kymmenesosan kokoinen siitä, mitä Joensuuhun suunniteltiin. Pilottilaitoksella pystyi tuottamaan ajoittain testieriä, mutta sitä ei ollut suunniteltu jatkuvaan tuotantoon soveltuvaksi. Joensuuhun oli sen sijaan määrä rakentaa tuotantolaitos, joka tuottaisi biohiiltä ympäri vuorokauden.

Lisäksi skaalaamista varten piti selvittää muun muassa raaka-aineen hankintaan, ympäristökysymyksiin ja melulupiin liittyviä seikkoja. Olennaista oli myös selvittää, miten varmistetaan teknologian toimivuus teollisessa mittakaavassa ja missä muodossa lopputuotetta olisi järkevintä toimittaa asiakkaille.

Tekninen osaaminen sekä edellytys että valtti

Tarkan suunnittelun lisäksi projekti on vaatinut kykyä nopeisiin ratkaisuihin sekä vankkaa teknistä osaamista. Kun lähtee ensimmäisten joukossa skaalaamaan teknologiaa ja kehittämään teollisen mittakaavan tuotantolaitosta, vastaan tulee väistämättä asioita, joita pitää ratkoa prosessin aikana.

Tiilikaisen mukaan suunnitelmia on osattu sopeuttaa ja oikeita ratkaisuja on pystytty tekemään ripeästi.

”Olemme panostaneet laitteiden käytönaikaisen toiminnan varmistamiseen erilaisilla materiaali- ja laitevalinnoilla. Näin pystymme vähentämään käytönaikaisia korjaus- ja huoltotoimenpiteitä ja parantamaan tuotantolaitoksen toimintavarmuutta.”

Välillä se on vaatinut Tiilikaiselta ja projektitiimiltä ison kuvan hallitsemisen lisäksi myös hyvin tarkkoihin yksityiskohtiin ja teknisiin ominaisuuksiin syventymistä. Se ei olisi onnistunut ilman Taaleri Bioteollisuuden vahvaa insinööriosaamista.

Kilpailuetu säilyy Taalerilla

Projektin aikana on kertynyt arvokasta kokemusta ja tietotaitoa, jota pystytään hyödyntämään myös tulevaisuudessa.

Tyypillisesti pääomasijoittajien projekteissa vetovastuu on konsulteilla. Taaleri Bioteollisuus ei kuitenkaan ole jäänyt etäiseksi toimijaksi, vaan konsulttien sijaan oma henkilöstö on vastannut projektin johtamisesta. Aktiivinen rooli ja kädet savessa -työskentely ovat varmistaneet sen, että osaaminen ja kilpailuetu säilyvät Taalerilla.

Taaleri pystyy rakennuttamaan samalla kaavalla lisää tuotantolaitoksia. Joensuusta kertyneitä oppeja voidaan hyödyntää, jolloin prosessia on mahdollista hioa vieläkin nopeammaksi ja tehokkaammaksi. Esimerkiksi prosessimittausten ja tuotantodatan avulla pystytään tarkentamaan laskelmia, mikä sujuvoittaa viranomaisprosesseja.

Tiilikaisen mukaan hyvä yhteistyö ja sujuva kommunikaatio laitetoimittajien kanssa ovat korostuneet Joensuun tuotantolaitoksen kehittämisessä. Seuraavissa hankkeissa rakennusprosessin ja asennustöiden ajoitusta pystytään sujuvoittamaan entisestään, kun pystytään määrittämään vieläkin tarkemmin, missä järjestyksessä ja millaisissa osissa laitteiden toimitus ja asennus on optimaalisinta.

Tiilikaisen mukaan olennaista Joensuu hankkeessa on ollut myös Savon Voiman kanssa tehtävä yhteistyö, joka on tuonut mahdollisuuden merkittävien synergioiden saavuttamiseen. Savon Voima toteutti tuotantolaitosrakennuksen Iiksenvaaran voimalaitoksen tontille, minkä ansiosta Taaleri Bioteollisuus pystyi keskittymään biohiilen tuotantoprosessiin ja tuotantolaitteisiin. Tontilla oli valmiiksi toimiva vesi, viemäri ja kaukolämpö. Tuotannossa syntyvää ylijäämälämpöä saadaan siten siirrettyä Joensuun kaupungin kaukolämpöverkkoon. Lisäksi olemassa olevia laitteita on pystytty hyötykäyttämään, ja operoinnissa ja kunnossapidossa saavutetaan myös synergioita. Myös raaka-aineen hankintaa varten on perustettu yhteinen yhtiö.

”Me olemme yhtenä maailman ensimmäisistä kehittäneet ja rakennuttaneet toimivan teollisen kokoluokan biohiililaitoksen.”

Taaleri Bioteollisuuden projektijohtaja Iiro Tiilikainen

Valtava tarve fossiilisten korvaamiselle

Biohiilen tarina on vasta alussa.

”Fossiilisten materiaalien korvaustarve on niin valtava, että markkinoilla on tilaa lukuisille uusille biohiililaitoksille.”

Taalerin konseptissa biohiilen käyttöönotto ei vaadi asiakkailta merkittäviä investointeja uusiin laitteisiin, vaan kyseessä on niin sanottu drop-in-tuote, eli biohiili soveltuu lähes sellaisenaan korvaamaan kivihiiltä teollisissa prosesseissa. Esimerkiksi teräs- ja sementtiteollisuus ovat aloja, joissa päästöjen vähentäminen on haastavaa, mutta samalla ne tuottavat merkittävän osan globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Biohiili tarjoaa yhden ratkaisumahdollisuuden tähän haasteeseen, sillä sen avulla voidaan korvata kivihiiltä teräs- ja sementtiteollisuudessa.

Joensuun kehityshankkeesta saatu kokemus on korvaamattoman arvokasta ja jopa välttämätöntä vielä suuremman kokoluokan biohiilen tuotannolle.

Biohiilen ympärillä on maailmalla parhaillaan positiivinen kuhina, ja monella toimijalla visiot ovat suuria. Suunnitelmien vieminen käytännön tasolle on kuitenkin oma juttunsa. Taaleri onkin edelläkävijänä onnistunut ottamaan merkittävän harppauksen, josta moni vasta haaveilee ja joka on edellytys suurten visioiden menestyksekkäälle toteutukselle.

”Me olemme yhtenä maailman ensimmäisistä kehittäneet ja rakennuttaneet toimivan teollisen kokoluokan biohiililaitoksen.”