Suomi-yhtiöt 28.4.2020

Vastaaja: Lassi Järvinen, johtaja, allokaatioratkaisut

Osakemarkkinat ovat olleet nousumoodissa nyt noin kuukauden maaliskuun pohjien jälkeen. Heikot talousluvut eivät ole markkinoiden tunnelmia häirinneet, vaan osakemarkkinoilla tähtäin on nyt talouden ripeässä palautumisessa karanteenitoimien höllentämisen jälkeen. Oma näkemyksemme on, että näemme osakemarkkinoilla vielä normaalia enemmän heiluntaa lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmällä aikavälillä markkinatilanne on otollinen riskitason nostamiselle ja osakeostoille.

Vastaaja: Lassi Järvinen, johtaja, allokaatioratkaisut

Markkinoiden toipuminen on toistaiseksi näkynyt enemmän laatu- ja teknologiayhtiöissä kuin syklisissä nimissä tai pankeissa. Tämä kertoo siitä, että sijoittajat ovat osakemarkkinoiden sisällä edelleen varovaisia ja epävarmoja talouden palautumisesta. Mikäli karanteenitoimien purkaminen sujuu ja koronaviruksen merkitys talouteen pienenee loppuvuoden aikana, on syklisemmillä osakkeilla varmasti nousuvaraa. Pankkeja painavat pidemmällä aikavälillä kuitenkin edelleen matala korkotaso, tiukka sääntely ja edelleen vaivaavat it-kulut.

Vastaaja: Lassi Järvinen, johtaja, allokaatioratkaisut

Perinteisesti Ruotsissa vientisektori on Suomea vähemmän myötäsyklinen ja moni toimija toimii lähempänä kuluttajaa, joka on tukenut Ruotsia viimeisten vuosien aikana. Nyt kriisin on kuitenkin osunut myös kuluttajasektorille, ja vaikutukset näkyvät myös Ruotsin taloudessa. Ruotsissa karanteenitoimet ovat kuitenkin olleet Suomea vähäisemmät, jolloin kotimainen talous selvinnee Suomena vähäisemmällä.

Vastaaja: Lassi Järvinen, johtaja, allokaatioratkaisut

Markkinoilla hinnoitellaa nyt, että talous alkaa palautumaan länsimaissa kohti normaalia kesän aikana, kun karanteenitoimia puretaan. Viruksen käyttäytymisestä ja mahdollisista uusista aalloista tiedetään vielä varsin vähän, mutta muutamissa Aasian maissa aluksi kohtuullisen vähäisellä selvinneet maat ovat joutuneet ottamaan käyttöön karanteeneja tartuntojen lisäännyttyä. Kysymys kuuluukin, kuinka tehokkaasti mahdollista toista aaltoa onnistutaan rajoittamaan ja missä mittakaavassa karanteenitoimia joudutaan palauttamaan. Nykyistenkaltaisten karanteenien toistuminen esimerkiksi syksyllä laskisi markkinoita isolla todennäköisyydellä.

Vastaaja: Lassi Järvinen, johtaja, allokaatioratkaisut

Markkinoiden hinnoittelukertoimien tarkastelua hankaloittaa se, että tulevista tuloksista on vasta vähän ennusteita ja niiden epätarkkuus on tilanteesta johtuen varsin suuri. Lisäksi kriisin kestosta johtuen on epäselvää, jääkö tulosvaikutus pitkälti vain ensimmäiseen vuosipuoliskoon, koko vuoteen 2020 vai vielä pidemmälle. ERilaisia ennusteita käyttäessä näyttäisi, että Yhdysvaltojen markkinan arvostus on hieman historiaansa korkeammalla, mutta esimerkiksi kehittyvillä markkinoilla tilanne näyttää myös historiaan nähden houkuttelevalta. Toisaalta olennaista on huomata myös, että esimerkiksi verrattuna valtionlainoihin osakkeiden tuotot näyttävät nyt hyvinkin houkuttelevilta.

Vastaaja: Lassi Järvinen, johtaja, allokaatioratkaisut

"Perinteinen viisaus" on se, että laskumarkkinoiden aikana nähdään useita nousuja ja pohjia testataan, tai niiden alle mennään, useammin kuin kertaalleen. Nykyisen kriisin aiheuttaja poikkeaa kuitenkin käytännössä aiemmista kriiseistä ja kriisin alkuvaiheen historiallisen raju pudotus osoittaa, ettei aiempien kriisien pelikirjaa voi välttämättä suoraan soveltaa nyt vallitsevaan tilanteeseen.

Vastaaja: Lassi Järvinen, johtaja, allokaatioratkaisut

Tarkasteltaessa markkinoiden käyttäytymistä voi todeta, että vaikka epidemian laajuus Kiinassa alkoi selkiytymään jo tammi-helmikuun vaihteessa, eivät markkinat reagoineet kuin vasta helmikuun lopulla tartuntojen levittyä länsimaihin. Yllättävää oli toisaalta se, millä noupeudella virus levisi ja toisaalta se, miten laajasti ja nopeasti karanteenitoimet otettiin käyttöön. 

Vastaaja: Lassi Järvinen, johtaja, allokaatioratkaisut

Kriisin alkuvaiheet ovat jo osoittaneet, että joillekin heikoista asemista lähteneille yrityksille kriisi on koitunut kohtalokkaaksi vaikka kokonaisuutena, erityisesti Euroopassa, yritysten velkatasot eivät olleet kriisiin lähdettäessä erityisen korkeita. Alat, joilla kassavirtavaikutukset jatkuvat pidempään, ovat haavoittuvimmassa asemassa. Toisaalta olemme jo nähneet, että halua yritysten tukemiseen on sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ja erityisesti tilanteesta kärsineille toimialoille on pyritty rakentamaan kohdennettuja tukipaketteja. Positiivista on myös se, että finanssimarkkinat toimivat jälleen kohtuullisesti ja varsinkin isommilla yrityksillä mahdollisuus rahoituksen saamiseen markkinoilta on olemassa. Uskomme, että luottovastuutapahtumia nähdään viime vuosia enemmän, mutta dramaattisimmat nousut vältetään, mikäli kriisi jää pääosiltaan lyhytaikaiseksi. 

Vastaaja: Lassi Järvinen, johtaja, allokaatioratkaisut

Yhdysvalloissa työttömyys on noussut massiivisesti viimeisen reilun kuukauden aikana kriisin alettua. Erinäisten ennusteiden mukaan työttömyys tulee  nousemaan 20 %, kunnes laskee vuoden toisella puoliskolla. Tilannetta helpottaa kuitenkin se, että tehtyjen elvytystoimien seurauksena työttömyysturva on kuitenkin huomattavasti parempi kuin aiemmin. Erilaiset tutkimukset osoittavat, että tuilla voi olla merkittävä vaikutus kulutuskäyttäytymiseen, mikäli tuen saaja työllistyy uudestaan tukijakson aikana tai heti sen jälkeen. Kulutus tuskin palautuu entiselle tasolleen yhtä nopeasti kuin sieltä tippui, mutta uskomme että palautuminen on tukien takia selvästi nopeampaa. Lisäksi työmarkkina on Yhdysvalloissa tyypillisesti melko dynaaminen, joten uusia työpaikkoja täytetään nopeasti kriisin helpottaessa. Kriisin jatkuminen, työttömyyden pidentyminen ja kulutuskysynnän lasku johtaisivat kuitenkin pahimmillaan vaikeaan ja pitkäkestoiseen taantumaan.

Vastaaja: Lassi Järvinen, johtaja, allokaatioratkaisut

Ensimmäisen kvartaalin tuloksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta osakemarkkinaan, joka kertoo siitä, että heikot tulokset on pitkälti hinnoiteltu markkinoilla. Lisäksi heikko talousdata ei ole onnistunut pilaamaan markkinoiden tunnelmia. Olennaista on seurata merkkejä siitä, miten taloudet saadaan avattua ja kuinka nopeasti aktiviteetti palautuu. Tähän liittyvät uutiset, niin makro- kuin yritystasolla, ovat nyt tärkeitä indikaattoreita. 

Vastaaja: Lassi Järvinen, johtaja, allokaatioratkaisut

Investoinnit  ovat olleet jäässä jo pidemmän aikaa ja näkymät kuluvalle vuodelle olivat heikot jo ennen koronakriisiä. Poikkeuksen tekevät kuitenkin IT-investoinnit, joihin sijoitetaan edelleen. Kysymys lienee siis pikemminkin siitä, että investoinnit kohdistuvat historiaan verrattuna erilaisiin hankkeisiin ja saattavat olla vähemmän näkyviä ja konkreettisia kuin aiemmin. Yhteiskunta siis tuskin on valmis vaan muuttaa tulevien investointien ja ihmisten käytöksen myötä muotoaan. 

Vastaaja: Lassi Järvinen, johtaja, allokaatioratkaisut

Erilaisten ennusteiden mukaan isku Suomen talouteen tulee olemaan raju samaan tapaan kuin muualla länsimaissa. Suomi on perinteisesti melko riippuvainen viennistä ja vientituotteemme ovat tyypillisesti riippuvaisia ennen kaikkea Euroopan maiden investointiasteista. Valitettavasti näyttää siltä, että investoinnit säilyvät maltillisina ja heikentyvät entisestään kriisin seurauksena. Yksityinen kulutus laskee työllisyyden heikentyessä hetkellisesti, pidemmällä aikavälillä olennaista on kuinka paljon pysyviä haavoja tilanne synnyttää. Vuonna 2020 Suomen taloudessa käydään syvällä, mutta mahdollisuudet nopeaan palautumiseen ovat aiempia kriisejä paremmat.

Vastaaja: Mika Heikkilä, osakesijoitusjohtaja

Olemme pyrkineet löytämään niitä kaikkiin Taalerin ratkaisuihin, joten toivottavasti löytyvät suurimpien joukosta.

Vastaaja: Mika Heikkilä, osakesijoitusjohtaja

Vaikeinta on erittäin velkaisten pienten yhtiöiden tulevaisuus, joilla liiketoiminta ei ole tähänkään mennessä onnistunut.

Isot riskit konkursseille näissä, nimiä en halua mainita. Finnair, Noho ja Stockmann maksavat vielä pitkään tätä kriisin aikana syntynyttä laskua.

Vastaaja: Mika Heikkilä, osakesijoitusjohtaja

Siihen on useampia, joista kertaan tässä muutamia:

• Alhaisten korkojen maailma. Kasvuosakkeita voi diskontata yhä kauemmas tulevaisuuteen, koska rahoituskustannus on niin alhainen
• Arvo-osakkeissa on keskimääräistä enemmän syklisisä osakkeita. Koska maailman teollisuusinvestoinnit ovat olleet pitkään jäissä, on syklisten arvo-osakkeiden kehitys ollut vaisua
   
• Teknologinen kehitys. Digitalous ja teknologinen kehitys on johtanut näiden yhtiöiden voimakkaaseen kasvuun ja voimakkaaseen kasvu-odotukseen myös jatkossa. Niinpä näide yhtiöiden osakkeet ovat saaneet yhä suuremman painon eri indekseissä. Alhaisten korkojen maailma on sallinut kovatkin kasvuodotukset teknologiayhtiöille.
   
• Indeksisijoittamisen trendinomainen kasvu 2010-luvulla. Koska teknologia ja muut kasvu-osakkeet ovat menneet paremmin edm. syistä, niiden painoarvo on indekseissä noussut, indekseihin on tullut lisää rahaa, joten ne ovat yhä enemmän ruokkineet kasvuosakkeita jne.
   
• Alhaisten korkojen maailma jatkuu ainakin jonkin aikaa. Mikäli inflaatio alkaisi nostamaan päätään, tilanne muuttuisi. Myös isot infrastruktuurihankkeet voisivat nostaa erityisesti teollisuuden arvo-osakkeiden tilannetta. Arvostuserot ovat ennätyksellisen suuria arvo- ja kasvuosakkeiden välillä, joten kasvuosakkeiden täytyy jatkossa entistä enemmän pystyä osoittamaan kasvua. Yllätys, jota markkinoilla ei juuri kukaan odota, olisi että arvo-osakkeet alkaisivat taas kiinnostaa.

Vastaaja: Mika Heikkilä, osakesijoitusjohtaja

Stockmann on velkasaneerauksessa velkojiensa käsissä. Varsinaista saneerausohjelmaa ei ole vielä esitelty, joten emme tiedä, miten velkojen leikkaus esimerkiksi vuokranantajien ja muiden velkojien välillä jakautuu.

Lindexin myynti on edelleen agendalla, mutta korona-aika ei mahdollista sen toteuttamista järkevään hintaan. Tällä hetkellä yhtiön markkina-arvo on todella alhainen, mutta on liian aikaista sanoa, mikä on velkajärjestelyn lopputulos, sillä siinä on liian monta liikkuvaa osaa.

UPM - Q1 selvisi erittäin hyvin. Jatkossa haasteena paperin kysynnän kiihtyvä lasku, joka tullee painamaan rahavirtaa vuoden toisella puoliskolla. Investointi Uruguayhin etenee ja sellun kysyntä jatkaa kasvuaan. UPM nettovelaton, joten suhteellisesti erittäin hyvässä tilanteessa ottamaan kriisin vastaan.

Sampo - yhtiön arvo on käytännössä IF, Nordealle ja Mandatumia ei juurikaan hinnoitella. Q1 salkun arvon lasku kohtuullisen iso (mukana myös Nordea), mutta vakuutustoiminta menee operatiivisesti erittäin hyvin. Olemme lisänneet korona-kriisin aikana

Fortum – Tämän vuoden sähkön hinta suojattu merkittävästi. Uniper Saksasta nyt haltuun, joten voidaan alkaa miettiä synergiaetuja. Arvostus Uniper liittäen mukaan on halpa, ellei sähkön hinta jää pysyvästi nykytasolle.

Uusiutuvien energiamuotojen osuus kasvaa, hiilentuotannon laskiessa. Omistusten arvo merkittävästi korkampi kuin osakekurssi. Arvo Markan ja Suomi Osingon suurimmat sijoitukset.

Vastaaja: Mika Heikkilä, osakesijoitusjohtaja

Riippuu täysin koronan kehittymisestä. Mikäli uutta merkittävää virusaaltoa ja sitä seuraavia lockdowneja ei tule, taso on korkeammalla. Jos joudutaan uusiin talouden rajoitustoimiin, ollaan alempana. Seuraamme uutisia näistä silmä tarkkana.

Vastaaja: Mika Heikkilä, osakesijoitusjohtaja

Arvo Markka: Myynyt mm. Finnair ja Noho.

Ostanut: Fortum, Bittium, StoraEnso, TietoEvry, Wärtsilä

Mikro Markka: myyntejä vielä kesken, emme kommentoi niitä

ostanut: Lassila&Tikanoja, Tikkurila, QT, Detec

Vastaaja: Mika Heikkilä, osakesijoitusjohtaja

Elisa on pysytynyt pysymään täsmälleen odotuksissa viime vuosina ja siitä on tullut bondien korvike. Osinkotuotto on laskenut 3,3 %:iin ja Telian vastaa on nyt 5,3 %. Mutta Teliaa ovat rasittaneet vetäytyminen eri idän markkinoilta, iso investointi Bonnierin medialiiketoimintaan (mm. MTV). Elisa on pystynyt Suomen kohtullisen rauhallisessa kilpailutilanteessa pitämään asemansa, nostamaan jonkin verran hintoja ja Elisa Viihteen kautta myymään asiakkaille myös laajakaista-ratkaisuja. Kokonaisuutena Elisaa johdettu viime vuodet huomattavasti paremmin ja fokusoidummin. Telialla aloittaa uusi johto toukokuun alussa, jonka pitäisi kyllä pystyä luomaan arvoa enemmän Telian osakkeenomistajille.

Vastaaja: Mika Heikkilä, osakesijoitusjohtaja

Menneiden vuosien investointitahti hidastuu ainakin joksikin aikaa. Friends&Burgers varmasti pidetään portfoliossa. Noho sai valtion ja rahoittajapankkinsa tuella likviditeetin kuntoon, joten mikäli ravintolat eivät ole kiinni enää Q4, se selviää kyllä. Mutta lainojen takaisinmaksaminen kestää ja sinä aikana laajentuminen on maltillisempaa. Yksittäisissä ravintoloissa ratkaisee kannattavuus ja nuo kysytyt ovat olleet kannattavia.

Vastaaja: Mika Heikkilä, osakesijoitusjohtaja

Varainhoitotalojen digitaaliset palvelut tulevat jatkossa saamaan yhä enemmän kysyntää ja odotus digitaalisista

palveluista kasvaa. Uusia innovaatioita voi tätä kautta tulla, mutta enemmänkin odotan digitaalisten palveluiden kasvamista osaksi varainhoitotalon palveluvalikoimaa. Tämä kriisi nopeuttaa loikkaa ja pakottaa eri varainhoitotalot

investoimaan näiden kehitykseen jatkossa enemmän. Mutta pikaisia voittoja tuskin on saatavissa.

Vastaaja: Mika Heikkilä, osakesijoitusjohtaja

Nykysäännösten mukaan pankit kirjaavat luottotappiot ”etupainotteisesti” tiettyjen laskentakaavojen mukaan.

Varsinaiset toteutuvat luottotappiot sitten saattavat jopa palauttaa luottotappiovarauksia. Luottotappiot kasvavat,

se on ainakin varma. Kuinka paljon, jää nähtäväksi ja paljon riippuu myös valtion tukitoimista. Kotitalouksien asuntolainoista on perinteisesti tullut erittäin vähän luottotappioita. Nyt nähdään eri pankkien riskienhallinnan todellisuus, kun takana on nousukausi.

Vastaaja: Jarkko Sirenius, toimitusjohtaja, pääomarahastot

Välittömät vaikutukset ovat olleet toistaiseksi pieniä. Kriisin pitkittyessä vaikutuksia voi kuitenkin tulla monilla eri tavoilla, joista akuutein on pankkirahoituksen saatavuuden merkittävä heikentyminen. Tämä hidastaa ja voi jopa pysäyttää mm. suunniteilla olevia kiinteistöhankkeita, joissa pankkirahoituksen rooli on merkittävä. Lisäksi mahdolliset  työvoiman ja materiaalien saatavuusongelmat voivat pitkittää projektiaikatauluja verrattuna alkuperäisiin suunnitelmiin.

Vastaaja: Jarkko Sirenius, toimitusjohtaja, pääomarahastot

Valtaosa Taalerin hallinnoimien rahastojen hankkeista on tuotantovaiheessa ja suojattu sähkön hinnan muutoksilta joko syöttötariffien tai kiinteähintaisten sähkönostosopimusten (PPA) avulla, joten lyhyellä aikavälillä vaikutusten ennakoidaan olevan vähäisiä. Rakennusvaiheen hankkeissa viivästykset johtuvat lähinnä työvoiman liikkuvuuden rajoituksista. Kiinan tartuntatilanne näyttää helpottuvan ja näin ollen arviomme mukaan näköpiirissä ei ole merkittävää komponenttipulaa vuodelle 2020.