18.06.2018

EKP:stä ja Fedistä selvittiin, entä kauppasodasta?

Tuomas Komulainen

Päästrategi

Viime viikon keskuspankkien kokouksista mielenkiintoisin ja taitavin oli EKP. Pääjohtaja Draghi ilmoitti EKP:n todennäköisesti lopettavan velkakirjojen osto-ohjelmansa (QE) vuoden lopussa, mutta samalla lupasi olla nostamatta korkoja ainakin kesän 2019 loppuun asti. Näin euro heikkeni ja dollari vahvistui (EUR/USD nyt 1,158). Valuuttamarkkinat saivat Draghilta varmuuden, etteivät korot euroalueella nouse, kun taas Fed jatkaa koronnostoja. Korkoeron kasvaessa dollari luonnollisesti vahvistui. Odotamme EUR/USD säilyvän n. 1,15 – 1,18 välillä kesän ajan.    

Täytyy kyllä nostaa EKP:lle ja Draghille hattua. QE:n loppumisen olisi voinut hoitaa huonosti ja Italian ongelmat olisivat voineet pahentua jo nyt kesällä. Pääomamarkkinat saivat nyt varmuuden sekä QE:n lopettamisesta että koroista, ja samalla euroalue hyötyy euron heikkenemisestä. Myös Italiasta on kuulunut rohkaisevia viestejä, kun valtiovarainministeri Tria on vakuuttanut, että maa jää euroalueeseen ja budjettimenoja ei olla järkyttävästi lisäämässä. Italian 10v. korko onkin laskenut 2,6 % tasolle.  

Fed jatkaa korkojen nostamista

Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) puolestaan nosti viime viikolla viitekorkoa (nyt 1,75% - 2,0%) ja kiristi hieman perustelutekstiä. Samalla Fed:n johtajat ennakoivat korkojen nostojen jatkuvan tänä ja ensi vuonna. Tämän vuoden lopussa Fed:n johtajat odottavat viitekoron ylälaidan olevan 2,5 % ja 2019 lopussa 3,25 %. Kun neutraalikorko Fed:n mukaan on n. 2,9 %, rahapolitiikka on Yhdysvalloissa tulossa talouskasvua hidastavaksi ensi vuoden aikana. 

Jo nyt kehittyvät maat ovat saaneet kokea Fedin rahapolitiikan kiristymisen vaikutukset. Argentiina on ajautunut IMF:n apuohjelmaan, Turkki on vaikeuksissa ja myös Brasiliassa sekä Meksikossa valuutat ovat heikentyneet. Kyseisten neljän maan valuutat ovat heikentyneet n. 5 – 50 % alkuvuoden aikana suhteessa dollariin.  Odotamme kehittyvillä markkinoilla kehittyvän Aasian selviytyvän Yhdysvaltain keskuspankin kiristyvästä rahapolitiikasta, koska Kiinan johdolla Aasian maat eivät juuri ole velkaantuneita ulkomaille.  

Kauppasotakeskustelut nousivat jälleen esiin

Perjantaina presidentti Trumpin hallinto julkisti listan 34 miljardin arvosta kiinalaistuotteita, joille langetetaan 25 %:n tuontitullit 6.7. lähtien. Lisäksi 16 miljardin arvoiselle tuonnille asetetaan lisätullit syyskuussa. Kiina vastasi toimenpiteeseen yllättävän nopeasti ja määräsi vielä samana päivänä tullit saman suuruiselle määrälle amerikkalaistuotteita ja myös näiden on määrä astua pääosin voimaan 6.7. Kiinan tullit tulevat koskemaan mm. USA:sta tuotuja maataloustuotteita, autoja, kaloja ja äyriäisiä, energiatuotteita, lääkkeitä ja kemikaaleja. Eli 6.7. on nyt päivämäärä, johon mennessä kiinalaisten ja yhdysvaltalaisten viranomaisten olisi syytä päästä sopimukseen kauppakiistoistaan. Odotamme kauppakiistoista lopulta sovittavan joko 6.7. mennessä tai ainakin kesän aikana. Luonnollisesti osakemarkkinat laskivat perjantaina ja tänään maanantaina kauppasotakiistojen takia. Pankit ja sykliset osakkeet laskivat eniten. 

Allokaatiosalkuissamme laaja globaali hajautus    

Globaaleissa allokaatiosalkuissamme suosimme laajaa globaalia hajautusta, ei liiallisia riskikeskittymiä yksittäisiin maihin tai mantereisiin. Lisäksi suosimme riittävää likviditeettiä eli isoja käteispainoja ja riittävän isoja yhtiöitä. Allokaatiosalkuissamme osakepaino on ollut alkuvuoden strategisesti neutraalissa. Allokaatio 50 -rahaston osakepaino on nyt n. 51,5 % ja käteispaino on n. 12 %. Olemme säilyttäneet isot osakepainot Yhdysvalloissa, eli n. 50 % osakesijoituksistamme on Yhdysvalloissa ja dollareissa. Lisäksi kehittyvien maiden osakesijoituksemme ovat nyt pelkästään kehittyvässä Aasiassa. Viime viikolla lisäsimme hieman euroalueen isoja yhtiötä ja vähensimme kehittyviä markkinoita entisestään. Myimme sekä kehittyvien markkinoiden osakkeita että lainoja. Viimeisen 12 kuukauden aikana Allokaatio 50 -rahasto on tuottanut 2,7 % ja Allokaatio 100 -rahasto 8,2 %.  

Tuomas Komulainen

Päästrategi