27.11.2017

Fed nostaa viitekorkoa ja osa korkosijoituksista nitisee – tuloskasvu tukee osakkeita  

Tuomas Komulainen

Päästrategi

Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) on nostanut viitekorkonsa ylälaidan 1,25 %:iin ja ensi kuussa nostanee viitekoron jo 1,5 %:iin. Näin USA:n valtionlainojen kahden vuoden korko on noussut jo 1,78 %:iin. Eli dollarimääräiselle sijoittajalle on olemassa riskitön sijoituskohde, talletukset ja lyhyet korkosijoitukset, jotka tuottavat positiivista nimellistä korkoa.  
 
Viimeisten kahdeksan vuoden aikana isot länsimaiset keskuspankit (Fed, EKP, BOJ, BOE) ovat laskeneet viitekorkonsa nollaan tai negatiiviseksi ja toteuttaneet voimakkaita osto-ohjelmia velkakirjamarkkinoilla. Nämä keskuspankkien voimakkaat toimet ovat vaikuttaneet kaikkien korko- ja myös osakesijoituksien arvostuksiin.

Globaalit korkosijoitukset ovat karkeasti noin 49 000 miljardia dollaria ja näistä noin 8000 – 9000 miljardia dollaria (n. 17 %) on tällä hetkellä edelleen negatiivisella korkotasolla. Eli sijoittajat ovat olleet valmiita maksamaan lainanottajalle. Tämä jos mikä on ollut arvostuskupla, toki keskuspankkien tarkoituksella tekemä. Keskuspankkien toimien johdosta myös riskisten High Yield –lainojen ja kehittyvien maiden valtiolainojen riskilisät ovat historiallisesti poikkeuksellisen matalat., eli ne ovat mahdollisesti kalliinpuoleisesti arvostettuja.  

Fed, EKP ja korkomarkkinat avainasemassa vuosien 2018 – 2019 aikana

Lähivuosien aikana Fed todennäköisesti jatkaa viitekorkojensa nostamista, toki maltillisesti. Se myös pienentää tasettaan myymällä velkakirjoja takaisin markkinoille eli yksinkertaistaen toteuttaa käänteistä QE-ohjelmaa. Myös EKP alkaa ensi vuoden alusta pienentää QE-ohjelmaansa ja mahdollisesti ensi  vuoden syyskuuhun mennessä lopettaa sen. Kaikki tämä rahapolitiikan kiristäminen johtaa siihen, että lyhyet markkinakorot nousevat edelleen Yhdysvalloissa ja lopulta hieman myös euroalueella. Ja samalla ne 8000 – 9000 miljardin korkosijoitukset, jotka olivat negatiivisella korkotasolla, hinnoitellaan uudestaan. 

Kun lyhyet markkinakorot nousevat, myös riskilisät High Yield - ja kehittyvien markkinoiden lainoissa nousevat ja lainojen arvot laskevat ainakin hetkellisesti. Samalla myös osakemarkkinoilla todennäköisesti koetaan korjausliikkeitä. Uudelleenhinnoittelua ja korjausliikkeitä tullaan kokemaan entistä useammin vuosien 2018 ja 2019 aikana. Tästä oli myös osittain kysymys viime viikkojen korjausliikkeessä. 

Teknologiayhtiöissä kova tuloskasvu on jatkunut 

Yleisesti osakemarkkinoilla on syytä olla edelleen mukana, koska yritysten tuloskasvu on jatkunut vahvana. Tänä vuonna tuloskasvu on ollut varsin globaali ilmiö. Q3-tulokset ovat kasvaneet noin 5 – 18 % viime vuodesta Yhdysvalloissa, Euroopassa, Japanissa ja kehittyvillä markkinoilla. Luonnollisestikin osakemarkkinoilla on syytä olla mukana itselle sopivalla osakepainolla. Varsinkin nyt on syytä myös huolehtia, että sijoituksissa on riittävä globaali hajautus. 

Viimeisten kahden kolmen vuoden aikana teknologiayhtiöiden voittokulku on ollut maailmanlaajuinen ilmiö. Globaalisti teknologiayhtiöiden tulokset ja liikevaihdot kasvavat selvästi muita yhtiöitä nopeammin. Esimerkiksi FANG -yhtiöiden (Facebook, Amazon, Netflix, Google) ja kiinalaisten Alibaban ja Tencentin tulokset kasvoivat keskimäärin n. 64 % viime vuodesta Q3:n aikana, kun S&P 500 -indeksin tulokset kasvoivat n. 10 %. Luonnollisesti tämä kova tuloskasvu on näkynyt myös teknologiayhtiöiden osakekursseissa.    

Allokaatiosalkuissamme olemme viime aikoina ostaneet keskisuuria yhtiöitä Ranskassa ja vähentäneet kehittyvien maiden lainoja entisestään  

Hoitamissamme globaaleissa allokaatiosalkuissa olemme pitäneet osakkeet strategisesti ylipainossa käytännössä vuodesta 2009 asti. Toki taktisesti olemme välillä laskeneet osakepainoja, varsinkin eurokriisin aikana. Tämän vuoden kesän aikana laskimme osakepainon taktisesti neutraaliin, mutta palasimme ylipainoon syyskuun alussa. Allokaatio 50 -rahaston osakepaino on nyt noin 52,5 %. 

Osakkeiden sisällä olemme viimeisen vuoden aikana suosineet teknologiayhtiöitä globaalisti ja pieniä & keskisuuria yhtiöitä länsimaissa. Ja suosimme edelleen. Viime viikolla ostimme allokaatiosalkkuihimme ranskalaisia keskisuuria yhtiöitä pienehköllä painolla ja myimme lääkeyhtiöitä Euroopassa. On mahdollista, että Macron toteuttaa saman minkä Schröder Saksassa. Ainakin ranskalaisten yritysten johtajien luottamus on noussut voimakkaasti.

Korkopuolella vähensimme kehittyvien maiden valtionlainoja ja ostimme pankkien lainoja Yhdysvalloissa.  

Tuomas Komulainen

Päästrategi