30.08.2016

Fediltä jopa kaksi koronnostoa loppuvuoden aikana?

Heikki Nystedt

Korkosijoitusjohtaja

Markkinoiden kestoteema Fed ja sen tuleva korkopolitiikka oli viime viikolla jälleen huomion keskispisteessä. Jackson Holen lopputulemana markkinoiden odotukset sekä syyskuun, että joulukuun koronnostojen osalta nousivat. Pääviesti oli se, että syyt koronnostolle ovat olemassa eikä kahta nostoa ole poissuljettu loppuvuoden aikana.

Syyskuulle koronnoston todennäköisyyttä hinnoitellaan markkinoilla tällä hetkellä tasolla 42 %, kun joulukuun vastaava luku on 65 %. Huomioarvoista näissä luvuissa on, että Brexit –äänestyksen jälkeen loppuvuoden koronnosto-odotukset olivat lähes nollassa Tilanne on tältä osin muuttunut voimakkaasti. Näkemyksemme mukaan Fed nostaa korkoa loppuvuoden aikana yhden kerran. Mikäli nostoja tulee enemmän kuin yksi, niin tällöin riskimarkkinat ottanevat takapakkia kehittyvien markkinoiden johdolla.


Korkomarkkinoiden veto ollut vahvaa – Lisätuottoa vain riskinlisäyksellä

Maailmanlaajuiset talouskasvuhuolet ja laskeneet inflaatio-odotukset ovat laskeneet yleistä korkotasoa edelleen. Keskuspankit ovat erittäin elvyttäviä ja esimerkiksi Euroopassa EKP on ostanut tasaisesti sekä valtionlainoja että hyvälaatuisia yrityslainoja. Rahaa on virrannut korkomarkkinoille voimalla.


Alkuvuoden toteutuneet tuotot ovat olleet korkomarkkinoilla vähintäänkin erinomaisia niin absoluuttisesti kuin myös suhteellisesti verrattuna esimerkiksi osakemarkkinoihin. Euromääräisen sijoittajan kannalta parhaiten tuottaneita korkoluokkia ovat olleet kehittyvien markkinoiden lainat ja yhdysvaltalaiset high yield –lainat. Toteutuneet tuotot ovat olleet näissä +10-11 % vuoden alusta. Euromääräiset valtionlainat, hyvälaatuiset yrityslainat ja high yield –lainat ovat tuottaneet yhtä lailla mukavasti, toteuman ollessa +6-7 %.


Juoksevat tuottotasot ovat laskeneet ja sijoittajat ovat olleet pakotettuja hakeutumaan tuottavampiin korkoluokkiin. Vallitseva korkoympäristö tarkoittaa sijoittajalle sitä, että lisätuottoa saa kolmella eri tavalla: i) lisäämällä yrityskohtaista riskiä ii) heikentämällä salkun jälkimarkkinakelpoisuutta tai iii) lisäämällä salkun korkoriskiä eli pidentämällä lainojen pituutta. Näistä viimeisin ei ole mielestämme järkevä vaihtoehto. Lisäksi sijoittajan kannattaa muistaa riittävä hajautus luottoriskin osalta.

Heikki Nystedt

Korkosijoitusjohtaja