Markkinaliikkeiden keskiössä Saksan korot

08.06.2015

» Euroopan riskimarkkinat liikkuneet viime viikkoina korkomarkkinoiden mukana: Pidemmät valtionlainakorot ylös – Osakemarkkinat alas

» Yhdysvalloista vahva työllisyysraportti perjantaina: Fed nostanee ohjauskorkoa syyskuussa

» Valtionlainojen voittokulku korkojen nousun myötä taittunut: Kuluvan vuoden toteutunut tuotto jo tappiolla – Riskillisemmät yrityslainat pärjänneet parhaiten

Saksan 10-vuoden korko markkinoiden polttopisteessä

Viime viikkoina sijoitusmarkkinoiden ehdottomasti tärkein teema on ollut nollakorkoisten ja miinusmerkkisten pitkien valtionlainojen muuntuminen jälleen tuottaviksi sijoituskohteiksi täällä Euroopassa. Pitkien korkojen nousu jossakin vaiheessa itsessään ei ollut yllätys. Yllättävintä on ennen kaikkea ollut nähdyn liikkeen rajuus. Varsinkin, kun Kreikan tilanteen perkaus on ollut käynnissä samanaikaisesti.

Vielä maaliskuussa korkosijoittajat pohtivat yhteen ääneen, vajoavatko kaikki eurooppalaiset valtionlainat tuotossa -0,20 prosentin tuntumaan, joka on EKP:n talletuskorko. Kolmessa kuukaudessa tilanne on muuttunut täysin: huhtikuun puolivälissä Saksan 10-vuotisen lainan tuottotaso käväisi alimmillaan jopa 0,05 prosentissa, kun viime viikon torstaina samainen korko hipoi parhaimmillaan päivänsisäisesti jo 1 prosentin tasoa! Pelkästään viime viikolla Saksan 10-vuotinen nousi +0,36 prosenttiyksikköä, joka on historiallisessakin tarkastelussa erittäin terävä nousu.

Valtionlainakoroissa nähty liike ei ole jäänyt huomiotta myöskään riskisemmissä omaisuusluokissa. Varsinkin Euroopassa osakesijoitukset ovat kärsineet pitkien korkojen nousun aikana. Koroissa nähtiin voimakkain liike 28.4.–5.6. välisenä aikana, jolloin esimerkiksi DAX -indeksi laski -5,2 prosenttia.

Pitkien korkojen nousun taustalla ennen kaikkea odotuksia paremmat talousluvut

Euroalueen pidempien valtionlainakorkojen nousun taustalla on ollut monta tekijää i) odotuksia paremmat talousluvut ii) valtionlainamarkkinoiden selkeästi heikentynyt jälkimarkkinalikviditeetti iii) yrityslainojen yllättävän suuri tarjonta ja iv) EKP:n pääjohtaja Mario Draghin viimeviikkoinen kommentti korkosijoittajille (3.6.2015):

”Sijoittajien on varauduttava suurempaan korkomarkkinoiden heiluntaan.”

Draghin viimeviikkoinen kommentti on tärkeä siltä kannalta, että tyypillisesti erittäin kevyttä rahapolitiikkaa on yleensä historiallisesti seurannut matala korkojen heilunta. Näin on tapahtunut esimerkiksi Japanin tapauksessa. Ennen kaikkea Draghi halusikin kommentillaan muistuttaa sijoittajia siitä, että korkoriski (lue: joukkolainojen hinnanjousto tuottovaateen muutokselle) on alhaisessa tuottoympäristössä suurempi verrattuna korkean tuottotason tilanteeseen. Tästä syystä hintaliikkeet tulevat pysymään suhteellisesti voimakkaina.

Näkemyksemme mukaan korkomarkkinoiden heilunta tulee jatkossa pysymään korkeana. Tästä pitää huolen selkeästi huonontunut jälkimarkkinalikviditeetti kautta korkoluokkien, jota saadaan nyt todistaa jo valtionlainoissa.

Yhdysvalloista vahva työllisyysraportti perjantaina: FED nostanee syyskuussa

Korkomarkkinat ovat keskittyneet viimeisten viikkojen aikana Saksan 10-vuotiseen. Odotettavissa kuitenkin on, että katseet tulevat kääntymään lyhyen ajan sisällä jälleen Atlantin toiselle puolelle. FED:n ensimmäinen koronnosto on nurkan takana.

Perjantaina saatu Yhdysvaltojen työllisyysraportti oli yllättävän vahva. Työpaikkojen lisäys oli toukokuussa selkeästi markkinoiden odotuksia suurempi. Raportin jälkeen korkomarkkinat alkoivat hinnoitella selkeästi suuremmalla todennäköisyydellä ensimmäistä FED:n ohjauskoron nostoa syyskuulle. Keväällä saatu heikko talousdata oli aiheuttanut sen, että markkinoiden odotukset koronnoston ajankohdalle olivat siirtyneet loppuvuoteen.

Näkemyksemme mukaan FED:llä on kaikki syyt nostaa ohjauskorkoa jo syyskuun kokouksessa.

Valtionlainojen voittokulku taittunut – Riskillisemmät yrityslainat tuottaneet parhaiten

Pidempien korkojen nousun myötä euroalueen valtionlainojen pitkään kestänyt voittokulku toteutuneissa tuotoissa on taittunut. Viime viikon korkoliikkeen seurauksena valtionlainaindeksin kuluvan vuoden toteutunut tuotto on painunut jo negatiiviseksi -1,0 prosenttiin. Myös hyvälaatuisten yrityslainojen toteutunut tuotto on vuoden alusta jo pakkasella eli -1,1 prosentissa.

Riskillisemmät yrityslainat ovat sen sijaan pärjänneet suhteellisesti hyvin. Kreikka-huolista ja korkojen noususta huolimatta riskillisempien yrityslainojen tuottovaateet ovat nousseet vain maltillisesti. Yrityskohtaisissa riskilisissä ei ole nähty siis suurta nousua. Tämä pätee ennen kaikkea käteislainojen kohdalla. CDS -johdannaismarkkinoilla riskilisät ovat sen sijaan kivunneet.

Käteislainojen rauhallisuus suhteessa johdannaismarkkinoihin on perustunut siihen, että sijoittajat eivät ole lähteneet myymään hyvätuottoisia lainoja tai lunastamaan sijoitusrahasto-osuuksia. Huono jälkimarkkinalikviditeetti tarkoittaa tällä hetkellä myös sitä, että eilen myytyä lainaa ei välttämättä huomenna löydy tai se löytyy korkeammalla hinnalla (lue: matalammalla tuotolla).