14.01.2019

Markkinat palautuneet sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa – tuloskausi alkaa tällä viikolla

Lassi Järvinen

Salkunhoitaja

Joulun tienoille ajoittunut riskimarkkinoiden pohjakosketus vaikuttaa jääneen toistaiseksi taakse, kun markkinat ovat vuoden ensimmäisinä viikkoina palautuneet sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Rajuimman laskun kokeneet Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat palautuneet vauhdikkaimmin, Euroopassa liike on sen sijaan maltillisempi. Korkojen voimakas lasku loppuvuodesta nosti valtionlainat jälleen vuoden 2018 tuottavimpien omaisuuslajien joukkoon. Taalakorkojen lasku ja näkymät korkopolun maltillistumisesta johtivat myös kehittyvien markkinoiden lainojen vahvaan vetoon loppuvuodesta. Hyvä vauhti on jatkunut myös alkuvuoden aikana.

Markkinaa ajavat teemat ovat vuoden ensimmäisellä kvartaalilla samoja kuin viime vuoden lopussa. Heikentyvät talousindikaattorit ovat pelästyttäneet sijoittajat ja saaneet ekonomistit päivittämään turhan optimistiseksi osoittautuvia talouskasvuennusteitaan. Ostopäällikköindeksit ovat laskeneet globaalisti, ja erityisesti arviot Kiinan heikentyvästä talouskasvusta vaikuttavat markkinoiden valtavan koon takia globaalisti. Yhdysvalloissa indikaattorien suunta on myös laskeva, mutta esimerkiksi ostopäällikköindeksit ennakoivat hidastumisestaan huolimatta edelleen verrattain korkeita talouskasvulukuja.

Kuluvalla viikolla mielenkiinto kohdistuu alkaneeseen tuloskauteen. Yhdysvalloissa Citigroup aloittaa tuloskauden maanantaina, jota muut merkittävät yhdysvaltalaispankit jatkavat tiistaina ja keskiviikkona. Julkaistavien tulosten lisäksi mielenkiinto kohdistuu mahdollisiin tulosvaroituksiin, joita ehditään antaa vielä ennen varsinaisia tuloksia. Vaikka tulosodotuksia on vedetty alas viime vuodesta, näemme odotusten olevan edelleen paikoitellen turhan optimistisia.  

Alkaneen kvartaalin osalta seuraamme edellä mainitun tuloskauden lisäksi tarkalla silmällä keskuspankkeja, jotka kokoustavat tammi- ja maaliskuussa. Erityinen mielenkiinto kohdistuu Yhdysvaltain keskuspankin kokoukseen 30.1. Muutoksia korkotasoon tuskin tehdään, mutta kommunikaatio tulevasta korkopolusta on sen sijaan erityisen mielenkiintoinen. Markkinoiden korko-odotukset ovat laskeneet voimakkaasti ja keskuspankilta odotetaan nyt pehmeämpää viestiä siitä, että koronnostosykli tulee lähiaikoina päätökseen.

Politiikan osalta mielenkiinto kohdistuu Brexitiin, jonka piti ennakkotietojen mukaan huipentua maaliskuun loppuun, joka oli takaraja brittien viralliselle EU-erolle. Paperilla takaraja on edelleen voimassa, mutta kaikki viittaa siihen, että rajaan haetaan lykkäystä. Siksi uskomme, että keskustelu Brexitin ympärillä tulee jatkumaan ainakin pitkälle kuluvaan vuoteen.

Isona merkkipaaluna siintää sen sijaan Yhdysvaltain ja Kiinan kauppaneuvotteluiden väliaikaisen aselevon päätös helmikuun lopussa. Viimeaikaiset uutiset molemmista leireistä ovat olleet positiivisia. Näemme todennäköisimpänä vaihtoehtona sen, että helmikuun lopussa kerrotaan uusien tullien perumisesta ja neuvotteluiden jatkumisesta olemassa olevien kaupan esteiden ratkaisemiseksi. Mikäli viesti on tätä positiivisempi, nähdään markkinoilla todennäköisesti vahva reaktio. Neuvotteluiden tyrehtyminen johtaisi sen sijaan sijoitusnäkymien selkeään heikentymiseen koko vuoden osalta. 

Näkemyksemme riskimarkkinoista on toistaiseksi negatiivinen. Olemme vähentäneet riskiä globaaleissa allokaatiosalkuissamme. Allokaatio 50 -rahaston osakepaino on 45%. Olemme viime aikoina  aikana vähentäneet osakepuolella riskiä, vaihtaen riskisempiä osakesijoituksia defensiivisempiin sijoituksiin kuten laatuyhtiöihin. Korkopuolella olemme vähentäneet riskilainojen painoa n. 20 % tasosta 6 %:n tasolle. Rahaston käteispaino on edelleen korkealla, n. 16 %. Osakepainon nosto vaatisi sen, että talousdatan heikentyminen loppuisi ja data tasaantuisi. Tätä positiivista kehitystä edesauttaisi esimerkiksi kauppasodan mahdollinen positiivinen kehitys, sekä Yhdysvaltojen keskuspankin koronnostojen pysäytys. 

Lassi Järvinen

Salkunhoitaja