01.10.2018
Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko alustavaan kauppasopuun
Viime viikolla maailman osakkeet olivat pitkälti muuttumattomia. Euroalueella osakkeet laskivat viikon lopulla, kun sijoittajat säikähtivät Italian budjettiehdotusta. Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) nosti odotetusti viitekorkonsa 2,0 % - 2,25 %:iin. Näin yhdysvaltalaiselle sijoittajalle on olemassa riskitön sijoituskohde, joka tuottaa kohtalaisesti (2v. korko nyt 2,8 %). Jo pelkästään tämä tekee sijoitusympäristöstä aiempaa haastavamman ja riskisemmän. Viikonloppuna saatiin positiivisia uutisia, kun Yhdysvallat, Meksiko ja Kanada ovat päässeet alustavaan sopuun uudesta vapaakauppasopimuksesta. Tämä USMCA -sopimus siis on korvaamassa aiemman NAFTA:n. Erityisesti kanadalaiset osakkeet ja valuutta vahvistunevat tänään.
Italian ja komission budjettikeskustelu lokakuussa
Viime viikon lopulla Italian uusi hallitus ilmoitti ehdotuksensa budjettialijäämästä ensi vuodelle (2,4 % BKT:stä). Tämä oli suurempi kuin odotukset (2,1 % - 2,2 %) ja valtiovarainministeri Trian aiempi ehdotus (1,6 %). Lisäksi negatiivista oli, että ilmeisesti budjettialijäämä olisi sama (2,4 % BKT:stä) myös vuosina 2019 - 2020. Eli Italiassa velkatasot (nykyisin n. 132 % BKT:stä) eivät laskisi edes nykyisen hyvän talouskasvun aikana. Sijoittajat pelkäävät, että Italian velkatasot nousevat kestämättömiksi seuraavan taantuman aikana. Italian maksukyvyttömyys iskisi kaikkiin riskisijoituksiin euroalueella. Tämä pelko oli taustalla jälleen viime viikon lopulla.
Uskomme, että komissio tulee lopulta hyväksymään loppuvuonna Italian budjettiehdotuksen mahdollisesti hieman pienemmällä budjettialijäämällä. Kuitenkin seuraavassa taantumassa Italia voi hyvinkin ajautua ongelmiin ja EKP:n on jälleen lisättävä osto-ohjelmaansa. Italia tulee siis säilymään riskinä euroalueen osakkeille ja muille riskisijoituksille lähivuosina.
Nouseeko Eurooppaan teknologiajättiläisiä?
Euroopan talouden ja osakemarkkinoiden ongelmana on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut myös se, ettei Euroopassa ole ollut samanlaisia teknologiajättiläisiä kuin Yhdysvalloissa. Erityisesti Google, Amazon, Apple ja osin Netflix sekä Facebook ovat omalla allaan globaaleja alustayhtiöitä ja näin lähes monopoliasemassa. Tähän asemaan päästessään nämä globaalit jätit tekevät erittäin hyvää kassavirtaa sen aikaa kun säilyttävät asemansa.
Tapasimme viime viikolla lukuisia saksalaisia yhtiöitä. Hyvä uutinen Euroopalle on, että pikkuhiljaa myös tänne on kasvamassa isohkoja teknologiayhtiötä. Näitä on lukuisia mm. Saksan Tecdax -indeksissä ja esimerkiksi SAP (MCAP 132 miljardia euroa) on nousemassa omalla alallaan globaaliksi jättiläiseksi. SAP tekee ohjelmistoalustoja ympäri maailmaa erityisesti valmistavan teollisuuden yhtiöille. Nykyisin, mikäli jollain toimialalla SAP:n ohjelmistot tulevat vallitsevaksi käytännöksi, usein myös alihankintaketjun yhtiöt joutuvat lopulta ottamaan saman ohjelmiston käyttöön. äin on käynyt jo esimerkiksi lääketeollisuudessa, jossa SAP:lla on lähes 80 %:n markkinaosuus. SAP:lla on yhteensä yli 400000 asiakasta.
Toinen riskisempi esimerkki on maksupalvelutoimiala. Kortti- ja onlinemaksaminen kasvaa nykyisin rajusti 30 - 50 % vuodessa ja maksupalveluyhtiöt ovat nyt kilpajuoksussa, kenestä tulee lopulta globaalijärjestelmä. Kasvavia toimijoita ovat mm. eurooppalaisten Wirecardin ja Adyen sekä Alibaban ja länsipankkien järjestelmät. Mielenkiintoinen, erittäin nopeasti kasvava ja tärkeä toimiala.
Yhtäkaikki on hienoa ja toivottavaa, jos (ja kun) Eurooppaan nousee uusia globaaleja teknologiajättejä.
Allokaatiosalkuissamme laaja globaali hajautus – osakepaino neutraalissa, lisäsimme hieman HY -lainoja Yhdysvalloista
Globaaleissa allokaatiosalkuissamme suosimme laajaa globaalia hajautusta, ei liiallisia riskikeskittymiä yksittäisiin maihin tai mantereisiin. Lisäksi suosimme riittävää likviditeettiä eli isoja käteispainoja ja riittävän isoja yhtiöitä. Allokaatiosalkuissamme osakepaino on ollut alkuvuoden strategisesti neutraalissa. Allokaatio 50 -rahaston osakepaino on nyt n. 51 % ja käteispaino on n. 11 %. Osakkeiden sisällä suosimme edelleen yhdysvaltalaisia osakkeita. Euroopassa meillä on varsin isot painot teknologiayhtiössä. Korkopuolella suosimme edelleen riskisiä HY-lainoja Yhdysvalloissa ja Euroopassa, sekä käteistä. Viime viikolla lisäsimme hieman riskilainoja (HY) Yhdysvalloista, koska maan talouskasvu on jatkumassa eivätkä Fed:n nostot vielä iske yritysten taseisiin. Kehittyvillä markkinoilla meillä ei ole edelleenkään sijoituksia osakkeissa eikä koroissa. Viimeisen 12kk aikana Allokaatio 50 -rahasto on tuottanut n. 3,5 % ja Allokaatio 100 -rahasto n. 8 %.