21.09.2015

Politiikka ja heikko liira olleet myrkkyä turkkilaisosakkeille – Iranista kasvuoptio

Ari Metso

Toimitusjohtaja

» Uusintavaalit marraskuussa

» Yritysten tilanne yhä verraten hyvä

» Iranista merkittävä kasvuoptio

» Osakkeiden nykyhinnoittelu alhainen


Tapasin viime viikolla kahdentoista turkkilaisyrityksen johtoa. Tässä katsauksessa käydään näiden tapaamisten ja tekemieni havaintojen perusteella läpi Turkin poliittista tilannetta, taloutta, yritysten näkymiä ja pääomamarkkinoiden tilannetta.


Poliittinen valta käytännössä yksin presidentillä


Poliittinen ympäristö ja muutokset siinä on ollut viime aikoina markkinaliikkeiden pääajuri Turkissa. Kesäkuun parlamenttivaalien jälkeen ei Turkissa kyetty muodostamaan uutta hallitusta. Väliaikaishallitusta vetää edellisen hallituksen pääministeri Davutoğlu. Nykytiedon valossa edessä ovat uusintavaalit marraskuussa 2015. Viimeisimmät julkaistut mielipidemittaukset kertovat, että puolueiden kannatuksessa ei ole kuitenkaan tapahtunut merkittäviä muutoksia kesäkuun vaalien jälkeen.


Heinäkuussa Turkki muutti merkittävästi aiempaa ulkopoliittista linjaansa ja ryhtyi suoriin sotatoimiin Syyriassa. Samalla käynnissä ollut rauhanprosessi kurdijärjestö PKK:n kanssa pysähtyi ja väkivaltaisuudet käynnistyivät uudelleen. Turkin hallitus aloitti vuoden 2012 lopulla silloisen pääministeri Erdoğanin johdolla neuvottelut terroristiorganisaatioksi luokitellun PKK:n kanssa tarkoituksenaan ratkaista konflikti rauhanomaisesti. Nyt tämä hanke on siis käytännössä kuopattu - ainakin toistaiseksi. Uudelleen syttyneissä yhteydenotoissa on julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan kuollut alle kahdessa kuukaudessa ainakin 120 turkkilaissotilasta ja -poliisia sekä arviolta vähintään satoja PKK:n tukijoita. Tämän vuosikymmeniä jatkuneen konfliktin kustannus yhteiskunnalle on valtava, sillä sen seurauksena arviolta yhteensä noin 40,000 ihmistä on kuollut ja taloudelliset menetykset yltävät noin 300 miljardiin euroon. Lähes 30 miljoonaa kurdia asuu Turkissa, Irakissa, Iranissa ja Syyriassa. Kurdit ovat merkittävä vähemmistö kussakin näissä maissa, joten kurdikysymys ei rajoitu pelkästään Turkin maaperälle.


Presidentti Erdoğanin tavoite Turkin virallisesta siirtymisestä presidenttivetoiseen järjestelmään on edelleen ennallaan. Perustuslaillisista rajoituksista huolimatta tosiasiallisesti maata johtaa jo nyt yksinvaltaisesti presidentti. Hallintoa tai sen toimintatapoja kritisoivat tahot leimataan epäisänmaallisiksi tai terrorismia tukeviksi. Vielä jäljellä oleviin riippumattomiin medioihin on kohdistettu suoranaisia väkivaltaisuuksia sekä viranomaisten suorittamia etsintöjä. Kansa on entistäkin enemmän polarisoitunut Erdoğanin kannattajiin ja vastustajiin. Edellä mainituista syistä johtuen Turkkiin liittyvä poliittinen riski onkin noussut selvästi.


Pakolaiset ovat nousseet viime viikkoina otsikoihin myös Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2000-2014 Suomesta haki turvapaikkaa noin 50,000 ihmistä, joista maahan sai jäädä vajaat 17,000 henkilöä. Valtioneuvoston tuoreimman arvion mukaan turvapaikan hakijoiden määrä voi nousta Suomessa kuluvana vuonna 30,000:een mikä vastaisi noin 0,5 % Suomen kokonaisväestöstä. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi Turkissa olevien pakolaisten nykymääräksi noin 1,9 miljoonaa ihmistä mikä vastaa lähes 2,5 %:ia Turkin kokonaisväestöstä. Pakolaisista on arvioitu aiheutuvan Turkille noin kolmen miljardin dollarin vuosikustannus mikä vastaa noin 0,3-0,4 %:ia maan vuotuisesta BKT:sta. Syyrian sodan suorat seurannaisvaikutukset Turkille ovat siis hyvin merkittävät jo yksin suurten pakolaismäärien vuoksi.


Positiivistakin poliittista kehitystä on viime aikoina nähty. Ns. P5+1 –maat (Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä, Yhdysvallat + Saksa) ja Iran pääsivät heinäkuussa sopuun Iranin ydinohjelmaa koskevista rajoituksista ja kansainvälisistä tarkastuksista, joiden vastineena länsimaiden Irania koskevat pakotteet puretaan asteittain. Sanktioiden purku alkanee vuoden 2016 aikana. Iranin avautuminen on iso mahdollisuus Turkille, turkkilaisyrityksille ja sijoittajalle.


Iranin kansantalous kuuluu IMF:n ja Maailmanpankin arvioiden mukaan ostovoimapariteetilla mitaten jo nyt maailman kahdenkymmenen suurimman talouden joukkoon. Iran vastaa väestömäärältään Turkkia, BKT:ltaan Thaimaata, öljyvarannoiltaan Kanadaa ja sen kaasuvarannot ovat suurimmat maailmassa. Ostovoimapariteetilla korjattu BKT/henkilö yltää Iranissa lähes Turkin tasolle. Iranin pakotteiden purusta hyötyy myös Turkki. Turkkilaisarvioiden mukaan Turkin kauppa Iranin kanssa voi nousta nykyisestä noin $13 miljardista $30 miljardiin seuraavien 18-24 kuukauden aikana ja myös turismin odotetaan lisääntyvän selvästi. Iranin avautuminen supistaa osaltaan Turkin vaihtotaseen vajetta ja sen odotetaan myös parantavan talouskasvua.


Taloustilanne suhteellisen vakaa


Turkin talous kasvoi kuluvan vuoden ensi puoliskolla 3,1 %. Koko vuonna BKT:n kasvuvauhdiksi ennakoidaan noin 3 %. Siitä huolimatta, että esimerkiksi kuluttajaluottamusindeksi laski elokuussa alimmalle tasolleen maaliskuun 2009 jälkeen, mm. asuntojen ja autojen myynti on edelleen kasvanut erittäin hyvin. Autojen myynti Turkissa kasvoi tammi-elokuussa 47 % edellisvuodesta. Vastaavasti asuntojen myynti kasvoi tammi-heinäkuussa 20 % edellisvuodesta. Kausitasoitetun teollisuustuotannon raportoitiin juuri nousseen heinäkuussa 1,5 % edellisvuodesta. Kausitasoitettu teollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli elokuussa 74,2 % ja teollisuuden luottamusindeksi 103,0 pistettä. Työttömyysaste oli kausitasoitettuna kesäkuussa 10,4 %. Kuluttajahintainflaatio oli elokuussa 7,1 % mm. verraten nopean ruokainflaation johdosta.


Öljyntuojamaana Turkki hyötyy merkittävästi viimeaikaisesta öljyn maailmanmarkkinahinnanlaskusta. Vaihtotaseen vaje (12 kuukauden liukuva) oli heinäkuussa $45 miljardia. Tärkeiden vientimaiden Irakin ja Venäjän ongelmien johdosta Turkin vientitulot ovat vähentyneet tammi-elokuussa noin 9 % edellisvuodesta. Vastaavasti turismitulot ovat vähentyneet tammi-heinäkuussa 11 % edellisvuodesta.


Pääomamarkkinoiden tilanne ja odotuksemme jatkosta


Yritysten raportoimat ensimmäisen vuosipuoliskon tulokset olivat keskimäärin selvästi markkinoiden konsensusodotuksia parempia. Tapaamieni turkkilaisten yritysjohtajien arviot kotimaisen kysynnän kehityksestä loppuvuoden aikana olivat varovaisia. Vuodesta 2016 yritykset odottavat kotimarkkinoilla loppuvuotta parempaa olettaen, että marraskuun uusintavaalien jälkeen nyt kysyntää ja investointeja heikentävä poliittinen epävarmuus poistuu. Vientimarkkinoilla erityisesti autosektorin yritykset odottavat paranevaa kysyntää. Autonvalmistajista mm. Fiateja valmistava Tofaş ja pääosin pakettiautoihin keskittynyt Ford Otosan korostivat erityisesti Iso-Britannian ja Espanjan markkinoiden nopeaa kysynnän kasvua.


Autosektorin odotetaan olevan merkittävä hyötyjä Iranin avautumisesta. Iranissa myytiin vuonna 2014 noin 1,1 miljoonaa autoa, kun ennen sanktioiden voimaantuloa vuosimyynti ylsi noin 2 miljoonaan autoon. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Turkissa myytiin viime vuonna noin 800,000 autoa. Turkkilaisvalmistajista Tofaş pyrkii aktiivisesti Iranin markkinalle ja harkitsee autojensa kokoonpanoa Iranissa yhteistyössä paikallisen kumppanin kanssa.


Iranin kotitalouskonemarkkinan nykykoko on arviolta noin 3 miljoonaa yksikköä (noin puolet Turkin vastaavasta), kun se oli arviolta noin 5 miljoonaa yksikköä ennen sanktioita. Euroopan toiseksi suurimmalla kodinkonevalmistajalla Arçelikilla on jo vuosia ollut oma mies paikan päällä Iranissa valmistelemassa liiketoiminnan nopeaa aloitusta ja yhtiö arvioikin pystyvänsä Iranissa noin 100 miljoonan euron liikevaihtoon jo ensimmäisenä toimintavuotenaan. Näiden kahden edellä mainitun turkkilaisyrityksen lisäksi Iran tarjoaa merkittävän kasvupotentiaalien isolle joukolle turkkilaisyrityksiä.


Poliittinen epävarmuus on hermostuttanut sijoittajia viime kuukausien aikana. Turkin liiramääräiset markkinakorot ovat nousseet ja ovat nyt yli 11 %. Turkin osakemarkkinoiden yleistä kehitystä kuvaava BIST100-indeksi on euromääräisesti laskenut kuluvana vuonna noin 27 %. BIST100 -indeksi on euromääräisesti nyt yli 44 % toukokuussa 2013 nähtyjen huipputasojensa alapuolella ja samalla tasolla kuin maaliskuussa 2014. Turkin liira on kuluvana vuonna heikentynyt noin 21 % suhteessa euroon ja 29 % suhteessa dollariin.


Ulkomaiset sijoittajat ovat myyneet turkkilaisosakkeita kuluvana vuonna lähes miljardin dollarin ja velkakirjoja noin 5,5 miljardin dollarin edestä. Kansainväliset sijoittajat omistavat lähes 2/3 Istanbulin pörssin vapaasti vaihdettavista osakkeista mistä johtuen heidän käyttäytymisensä on merkittävää pörssin yleiselle kehitykselle.


Turkkilaisosakkeiden keskimääräinen nykyhinnoittelu vallitsevilla markkinakonsensustulosennusteilla laskettuna (2016E P/BV n. 1,1, P/E 8,4 ja P/CF 5,9) on riskitekijätkin huomioiden alhainen suhteessa historialliseen hinnoitteluun ja kansainvälisiin verrokkeihin. Muihin kehittyviin osakemarkkinoihin verrattuna turkkilaisosakkeet ovat arvostustasoiltaan tällä hetkellä noin 25-30 % verrokkejaan edullisempia. Erityisesti turkkilaispankit vaikuttavat nykyarvostustasoilla tunnusluvuiltaan edullisilta (2016E P/BV n. 0,7, P/E 6,5 ja ROE n. 12 %), jos niiden luottolaadussa ei tapahdu merkittävää odottamatonta heikentymistä nykytilanteesta eikä viranomaisten niiden toiminnalle asettamat vaateet enää olennaisesti kiristy.


Pääomamarkkinoiden pitkän aikavälin kehityksen kannalta olennaista on, miten Turkin sisäpoliittinen tilanne kehittyy jatkossa. Positiivista on se, että turkkilaisyritykset ovat hyvin kokeneita toimimaan vaikeassakin toimintaympäristössä. Suosittelemme Turkkiin tai kehittyville osakemarkkinoille yleensäkin sijoitettavan vain pitkäjänteisesti ja sijoitettavan määrän asettamista sopivaksi suhteessa kunkin sijoittajan omaan riskinsietokykyyn.