18.12.2017

Sijoitusvuosi 2018: Maailmantalous voi hyvin, mutta rahapolitiikan kiristyminen lisää riskejä

Tuomas Komulainen

Päästrategi

Vuosi 2017 jää kirjoihin erinomaisena vuotena maailmantaloudessa ja sijoitusmarkkinoilla. Osakemarkkinoiden tuotot ovat olleet euromääräisinä n. 8 % - 15 %  tasolla ja myös riskisistä yrityslainoista on euroalueella saanut hyvää tuottoa. Ensi vuonna tuotot todennäköisesti maltillistuvat. Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) on nostanut viitekorkonsa ylälaidan 1,5 %:iin ja ensi vuoden lopulla ollaan jo 2,0 % – 2,25 % tasolla. Samoin EKP kiristää rahapolitiikkaansa 2018 ja 2019.

Vaikka maailmantalous voi hyvin 2018, rahapolitiikan kiristäminen muuttaa sijoitusympäristön astetta vaikeammaksi ensi vuonna. Odotamme yritysten tuloskasvun tukevan osakkeita vielä ensi vuonna. 

Miten korkosijoitukset ja muut sijoitusluokat kestävät rahapolitiikan kiristämisen 2018 - 2019

Euroalueen valtionlainojen korot ovat edelleen nollan ympärillä ja jopa negatiivisia, eli ne ovat kalliita. Globaalisti n. 8000 miljardin dollarin korkosijoitusmassa on edelleen negatiivisella korkotasolla. Kun rahapolitiikkaa kiristetään, tämä sijoitusmassa hinnoiteltaneen uudestaan. Myös riskisten yrityslainojen ja myös kehittyvien maiden lainojen riskilisät ovat historiallisesti alhaisia eli kalliita. Korkomarkkinoilla nähtäneen siis uudelleenhinnoittelujaksoja. Kaikki tämä voi sujua kohtuullisen rauhallisesti, mutta voi myös olla, että uudelleenhinnoittelu aiheuttaa suuremman turbulenssin sijoitusmarkkinoilla, siis myös osakkeissa, vuosina 2018 - 2019.      

Yritysverotuksen lasku avittaa tuloskasvua Yhdysvalloissa  

Yritysten tuloskasvun myötä odotamme osakkeiden olevan paras sijoitusluokka vuonna 2018. Maailmantalouden kasvu avittaa yritysten tuloksia globaalisti. Lisäksi Yhdysvalloissa yritysverotuksen lasku nostaa tuloksia jo ensi vuonna noin 5 – 10 %. Näin S&P 500 -indeksin tuloskasvu voi hyvin olla n. 15 %:n tasolla vuonna 2018.

Todennäköisesti kongressi ja presidentti Trump hyväksyvät tällä viikolla verouudistuksen, jossa yritysvero laskee Yhdysvalloissa 35 %:sta (todellisuus n. 29 %) 21 %:iin. Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla tuloskasvu jäänee jälkeen Yhdysvalloista, mutta 5 – 8 %:n tuloskasvu on muuallakin hyvin mahdollinen. 

Suosimme tuloskasvusta johtuen osakkeita edelleen ja Allokaatio 50 -rahastossa osakepaino on nyt n. 54 %.  Samalla on syytä huolehtia riittävän laajasta globaalista hajautuksesta. Samoin salkun joustavuus, likviditeetti ja reagointikyky ovat entistä tärkeämpiä. Eli ei kannata enää olla liian paljon sijoitettuna esimerkiksi epälikvideihin pienyhtiöihin tai pelkästään pohjoismaihin.  

Allokaatio 50 -rahastossa olemme varsinkin syksyn ajan suosineet yhdysvaltalaisia osakkeita. Allokaatio 50 -rahastosta n. 30 % on sijoitettuna yhdysvaltalaisiin osakkeisiin. Loput 54 % osakepainosta on sijoitettuna euroalueelle, Japaniin ja kehittyville markkinoille. 

Ylivelkaantuneet yritykset, kotitaloudet ja maat voivat ajautua ongelmiin vuosina 2018 – 2020  

Mikä sitten voisi aiheuttaa seuraavat talousongelmat ja talouskriisit? Yleensä sitä ei tiedetä ennen kuin olemme talouskriisin keskellä. Taantumat,  talousongelmat ja kriisit syntyvät yleensä kuitenkin vasta, kun Fed on nostanut viitekorkonsa riittävän korkealle. Tämä on aika luonnollista: kun lainarahan hinta globaalisti nousee, ongelmat nousevat esiin ja ylivelkaantuneet yritykset, kotitaloudet, sijoittajat ja maat ajautuvat ongelmiin. Näitä tilanteita näemme entistä enemmän vuosien 2018 – 2020 aikana. 

Alkuvuonna 2018 on mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon Kiinan rakentaminen hidastuu ja iskeekö tämä raaka-aineisiin. Kiinassa lainanannon kasvu on jo selvästi hidastunut, samoin  asuntohintojen nousu. Varomme toistaiseksi raaka-aineyhtiöitä globaalisti. Alkuvuonna euroalueella sijoittajat voivat hyvin varoa Italian vaaleja maaliskuussa. Kesällä ja loppuvuonna 2018 on mielenkiintoista, nähdä miten ylivelkaantuneet yritykset, maat ja yleisesti riskiset yrityslainat kestävät rahapolitiikan kiristämisen.   

Lopuksi on hyvä muistaa, että seuraavassa taantumassa (esimerkiksi vuosina 2019 – 2021) keskuspankkien ja varsinkin EKP:n elvytysvaikutus on aiempaa pienempi.  

Allokaatiosalkuissamme olemme maltillisessa ylipainossa osakkeissa  

Hoitamissamme globaaleissa allokaatiosalkuissa olemme pitäneet osakkeet strategisesti ylipainossa käytännössä vuodesta 2009 asti. Toki taktisesti olemme välillä laskeneet osakepainoja, varsinkin eurokriisin aikana. Tämän vuoden kesän aikana laskimme osakepainon taktisesti neutraaliin, mutta palasimme ylipainoon syyskuun alussa. Allokaatio 50 -rahaston osakepaino on nyt noin 54 %. Osakkeiden sisällä olemme viimeisen vuoden aikana suosineet teknologiayhtiöitä globaalisti ja pieniä & keskisuuria yhtiöitä länsimaissa. Ja suosimme edelleen, mutta pienyhtiöiden osuutta ja osakepainoa yleisesti olemme valmiita ensi vuonna myös laskemaan. 
 

Tuomas Komulainen

Päästrategi