11.03.2019

Alkuvuodesta markkinoita on ajanut vuorotellen kaksi asiaa, kun kauppasota on luonut positiiviset ja globaali talous negatiiviset tunnelmat. Viime viikko valuu globaalien talouskasvuhuolien laariin. Euroopan keskuspankki toimi markkinatunnelmien kapellimestarina madaltaessaan euroalueen kasvuennustetta 1,7 prosentista 1,1 prosenttiin. Samaan aikaan OECD leikkasi omia euroalueen talousennusteitaan vuodelle 2019 0,8 prosenttiyksikköä 1,8 prosentista noin yhteen prosenttiin. Tämä sai aikaiseksi pienen myyntiaallon osakemarkkinoilla sekä vahvan liikkeen alaspäin euroalueen korkomarkkinoilla ja euron arvossa.

Viime aikojen talousdata on tuonut enemmän hämmennystä kuin selkeyttä talouden tilanteeseen. Toisaalta paljon seuratut ostopäällikköindeksit näyttävät siltä, että pahin olisi talouden osalta ohi, mutta muu talousdata yskii vielä. Kiinan vienti- ja tuontiluvut näyttivät rumilta, Saksan tehdastilaukset olivat huomattavasti odotettua huonommat ja globaalin teollisuuden taival näyttää edelleen olevan hieman negatiivista. Kun tähän lisätään vielä muutama poliittinen kärhämä, moni voi maalata hyvinkin pessimistisen kuvan globaalin talouden nykytilasta, mikäli keskittyy vain näihin taaksepäin katsoviin lukuihin. 

Epävarmuutta on, mutta kolme asiaa luo uskoa

Ensimmäinen asia on kuluttajat, varsinkin Yhdysvalloissa. Kuluttajat eivät ole pahasti velkaantuneet ja palkat nousevat kovinta tahtia vuosikymmeneen. Tämän pitäisi itsessään tukea yksityistä kulutusta ja tuoda jopa hieman inflaatiopaineitakin. Toisaalta palkkojen nousu ei ole hyväksi yritysten marginaaleille, ja siksi yritysten liikevaihtojen kasvu on ainakin Yhdysvaltojen osakemarkkinan osalta tärkein mittari tästä hetkestä eteenpäin, koska se pitää tuloskasvua kasassa. 

Toinen asia on keskuspankkipolitiikka ja elvytys. Kiina elvyttää omaa talouttaan, Yhdysvaltojen keskuspankki ei omien sanojensa mukaan ole koronnostopolulla tällä hetkellä ja Euroopan keskuspankki alkaa tunnustaa tosiasioita euroalueen taloudesta ja puskee koronnostoja eteenpäin. Tämä on osakeoptimismin peruspilari ja samalla luo uskoa siihen, että taloudessakin nähdään parempia lukuja lähitulevaisuudessa. 

Kolmas asia on Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota ja siitä sopiminen. Viime aikoina kommunikaatio tämän aiheen saralla on ollut positiivista. Näyttää siltä, että molemmat osapuolet ymmärtävät, ettei taloudessa ole enää niin paljon pelivaraa, että kauppasotaa kannattaisi loputtomiin lietsoa. Uskomme, ettei protektionismi enää lisäänny ja että tariffeja saatetaan jopa purkaa tietyin ehdoin.  Kauppasodassa ovat niin isot asiat kyseessä, ettei niitä kaikkia saada nopeasti pakettiin - ainakaan niin, että kaikki olisivat lopulta iloisia. Kiinalle ja  presidentti Xi:lle kasvojen menettäminen on pahinta mitä voi tapahtua, ja  siksi asiaa on lähestyttävä varoen. Sellaista lopullista sopimusta ei tule, jossa jompaakumpaa osapuolta voitaisiin yksiselitteisesti sanoa voittajaksi.

Mielenkiintoiseksi teemaksi, josta ei kauheasti puhuta markkinoilla, jää Yhdysvaltojen keskuspankin reagointi inflaatiolukuihin vuoden edetessä. Mikäli talousdata paranee globaalisti ja Yhdysvalloissa palkkakehitys on positiivista ja sen myötä kuluttajat voivat hyvin, voimme hyvinkin nähdä vahvempia inflaatiolukuja tulevaisuudessa. Se ajaisi Yhdysvaltojen keskuspankin tilanteeseen, jossa uskomme koronnosto-odotusten nousevan loppuvuotta kohti. Tällä hetkellä tämä kuulostaa kaukaiselta riskiltä, mutta tilannetta on syytä seurata tarkasti. 

Miten tästä eteenpäin?

Suurimmat aliarvostukset on jo korjattu pois alkuvuoden osakenousun myötä. Nyt ollaan pysähdytty hetkeksi taas miettimään suuntaa. 

Meidän näkemyksemme osakkeista on varovaisen positiivinen ja siksi nostimme toissa viikolla osakkeet neutraaliin painoon allokaatioratkaisuissamme. Uskomme, että talous löytää pohjansa ja paranee hiljalleen. Emme pidä katastrofitilanteiden syntymistä todennäköisenä. 

Allokaatioratkaisuissamme kehittyvät markkinat ja Yhdysvallat ovat osakkeissa ylipainossa, Japani ja Eurooppa alipainossa. Korkopuolella olemme ottaneet hieman riskiä pois kehittyvien markkinoiden lainoista ja nostaneet hyvän luottoluokituksen lainoja suurempaan ylipainoon. Käteispainomme on tippunut viime vuoden lopun 20 prosentin tasolta noin seitsemään prosenttiin.

« Takaisin: Markkinakatsaus

Edellinen
Markkinakatsaus Huomenta Suomi Extrassa 8.3.2019
Seuraava
Markkinakatsaus Huomenta Suomi Extrassa 15.3.2019