26.11.2018

Tärkeä viikko edessä: Trump ja Xi neuvottelevat kauppasodasta, Italia budjetistaan

Tuomas Komulainen

Päästrategi

Tämän viikon lauantaina on edessä tärkeät neuvottelut, kun presidentit Trump ja Xi neuvottelevat kauppasodasta G20-kokouksen yhteydessä Argentiinassa. Lisäksi tänään maanantaina on tihkunut tietoja, että Italian populistihallitus olisi suostumassa pienentämään budjettialijäämäänsä ensi vuodelle.  Molemmat ratkaisevat osaltaan, kuinka paljon maailman ja euroalueen talouskasvu hidastuu 2019. Huonot päätökset voivat ajaa maailmantalouden kasvun hyvin heikoksi ensi vuonna 2019.  

Kauppasota vai välirauha? 

Viikonlopun neuvotteluiden lopputulokselle on vielä monta vaihtoehtoa. Ehkä todennäköisin on välirauha, jossa Trump ja Xi kättelevät hymyssä suin jonkunlaisen kehikon kauppasodan ratkaisemiseksi. Tämä voisi olla alku yksityiskohtaisemmille neuvotteluille, ja näin tammikuun alussa uhkaavat suuremmat tullit Kiinan viennille Yhdysvaltoihin eivät astuisi voimaan. Negatiivisessa skenaariossa neuvottelut päätyvät riitaan, jolloin maanantaina 3.12. osakkeet laskisivat globaalisti. Me odotamme välirauha-vaihtoehtoa. Samalla on kuitenkin hyvä huomata, että Kiinan käyttämistä epäsuorista esteistä länsimaisten yritysten pääsylle sen kotimarkkinoille on hyvin vaikea saada ratkaisua lähiaikoina.    

Italia taipumassa EU:n vaatimuksiin 

Medialähteiden mukaan Italian populistihallitus olisi taipumassa EU:n vaatimuksiin pienentää ensi vuoden budjettialijäämäänsä. Aiemmassa ehdotuksessa Italian budjettialijäämä on 2,4 % BKT:sta ja nyt Italia olisi mahdollisesti suostumassa budjettialijäämään, joka on n. 2,1 -2,2 % BKT:sta . Italian hallitus lähtee toki epärealistisista talouskasvuodotuksista (BKT:n kasvu 1,5 %) vuodelle 2019. Odotamme Italian ja EU:n pääsevän jonkunlaiseen sopuun ensi vuoden budjetista vielä tämän vuoden puolella. Ongelmana kuitenkin on, että Italialla on julkista velkaa n. 130 % BKT:sta ja ensi vuonna talouskasvu tulee jäämään lähelle nollaa. Tämä yhdessä populistisen hallituksen kanssa tulee pitämään Italian euroalueen päänsärkynä koko ensi vuoden.      

Fed:n kiristäminen ratkaisee 2019 – 2020 talouskasvun ja osakkeiden kohtalon 

Isossa kuvassa osakemarkkinoiden laskun takana lokakuussa oli korkojen nousu Yhdysvalloissa. Dollarimääräisillä sijoittajilla on nyt olemassa riskitön korko, mikä tuottaa kohtalaisen hyvin (US 2 v. korko nyt 2,8 % vs. 1,3 % viime vuoden syyskuussa). Lisäksi korkojen nousu hidastaa maailmantalouden kasvua. Euroalueella ja Aasiassa kasvun hidastuminen on jo selviö, mutta hiljalleen myös Yhdysvalloissa kasvu on hidastumassa 2019 – 2020. Kun korot nousevat USA:ssa ja maailmantalouden kasvu - eli yritysten tuloskasvu - hidastuu, osakkeet laskevat. Näin kävi. Nyt sijoittajat miettivät kuinka paljon maailmantalous ja Yhdysvaltain talouskasvu hidastuu. 

Kaiken tämän takana on siis Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) ja sen korkojen nostot. Mutta ei Fed missään tyhjiössä toimi. Jos talouskasvu myös Yhdysvalloissa hidastuu eikä inflaatio enää nouse, Fed voi pysäyttää koronnostot ensi vuonna. Tällöin myös osakkeet voisivat piristyä oikeasti. Fed on nyt nostanut viitekorkonsa tasolle 2,0 -2,25 %. Joulukuussa Fed nostaa viitekorkoa 0,25 %:lla tasolle 2,25 - 2,50 %. Ensi vuoden alkupuolella Fed nostanee vielä kerran tai kaksi. Tämän jälkeen Fed voi hyvin pysäyttää korkojen nostot noin 2,75 % - 3,0 %:n tasolle ja seurata, miten koronnostot reagoivat niihin. Mikäli Fed joutuu jatkamaan korkojen nostoja vielä yli 3,0 %:n, maailman talouskasvu hidastuu entisestään ja osakkeet laskevat. Ensi vuoden suurin ja tärkein kysymys on, koska ja mille tasolle Fed pysäyttää koronnostot.  Odotamme, että Fed pysäyttää koronnostot ensi keväänä. Luonnollisesti tähän näkemykseen kohdistuu vielä suurehko epävarmuus.  

Allokaatiosalkuissamme laaja globaali hajautus – osakkeet neutraalipainossa 

Globaaleissa allokaatiosalkuissamme suosimme laajaa globaalia hajautusta, ei liiallisia riskikeskittymiä yksittäisiin maihin tai mantereisiin. Lisäksi suosimme riittävää likviditeettiä eli isoja käteispainoja ja riittävän isoja yhtiöitä. Allokaatiosalkuissamme osakepaino on ollut koko tämän vuoden strategisesti neutraalissa. Allokaatio 50 -rahaston osakepaino on nyt n. 48 % ja käteispaino on n. 18 %, eli käteispainot ovat edelleen poikkeuksellisen isot. Osakkeiden sisällä suosimme edelleen yhdysvaltalaisia osakkeita, joita olemme viimeisten kuukausien aikana muuttaneet entistä defensiivisimmiksi. Olemme myös lisänneet kehittyvien maiden osakkeita. Osakesijoituksistamme n. 61 % on kuitenkin edelleen sijoitettu Pohjois-Amerikkaan. Korkojen sisällä olemme vähentäneet riskisiä HY –lainoja varsinkin Yhdysvalloissa ja lisänneet kehittyvien maiden lainoja. 
 

Tuomas Komulainen

Päästrategi