02.11.2015

Turkin parlamenttivaalit: uusintanäytöksen voitti AKP

Ari Metso

Toimitusjohtaja

» Alustavien tulosten mukaan hallituspuolue AKP sai 49,4 % äänistä eli lisäsi kannatustaan noin 8,5 %-yksikköä kesäkuun vaaleihin verrattuna

» Kurdipuolue HDP ylitti jälleen 10 %:n äänikynnyksen ja pääsi parlamenttiin

» Vaalituloksen seurauksena Turkkiin tulee AKP-johtoinen enemmistöhallitus

» Pääomamarkkinoilta odotetaan positiivista reaktiota vaalitulokseen

» Pitkän aikavälin kehityksen kannalta olennaista on pystyykö uusi hallitus vähentämään talouteen ja yrityksiin vaikuttavaa poliittista epävarmuutta


Alustavien vaalitulosten mukaan Turkkia vuodesta 2002 hallinnut AKP-puolue (Adalet ve Kalkınma Partisi/Oikeus ja Kehitys -puolue) vankisti selvästi johtavaa asemansa Turkissa sunnuntaina pidetyissä parlamenttivaaleissa. Kesäkuun parlamenttivaalien jälkeen Turkissa ei kyetty muodostamaan uutta hallitusta, joten sunnuntaina pidetyt vaalit olivat uusintanäytös. AKP:n kannatuksen huomattava nousu kesäkuusta oli sunnuntain vaalien suurin yllätys.


Vaalitulos poikkesi selvästi vaaleja edeltäneiden mielipidemittausten ennakkoarvioista, sillä AKP:n saama vaalivoitto oli merkittävästi ennakkoarvioita suurempi. Vaalien alla mielipidemittaukset kertoivat AKP:n kannatukseksi keskimäärin 42-43 % mutta itse vaaleissa AKP:n kannatus nousi alustavien tulosten perusteella noin 49,4 %:iin. Pääoppositiopuolue CHP:n (Cumhuriyet Halk Partisi) sai noin 25,4 % äänistä. Toinen oppositiopuolue MHP (Milliyetçi Hareket Partisi) sai alustavien tulosten mukaan noin 11,9 %:n kannatuksen. Kurdipuolue HDP (”Halkların Demokratik Partisi”) sai 10,7 % äänistä ja ylitti jälleen 10 %:n äänikynnyksen. Kesäkuussa pidettyihin vaaleihin verrattuna eniten kannatustaan menettivät MHP ja HDP. Parlamenttipaikkoja menetti eniten MHP, kun taas AKP voitti alustavien tulosten mukaan lähes 60 parlamenttipaikkaa lisää. Vaaleja valvova viranomainen Yüksek Seçim Kurulu vahvistanee lopullisen vaalituloksen todennäköisesti parin viikon kuluessa tarkistuslaskentojen valmistuttua. Äänestysprosentin vaaleissa raportoitiin nousseen yli 85 %:n.



Turkin korkean 10 %:n äänikynnyksen ansiosta vaalivoittaja saa parlamentissa vahvan aseman. AKP saa parlamentissa selvästi ehdottoman enemmistön eli se pystyy yksinään muodostamaan enemmistöhallituksen.




Kesäkuun parlamenttivaalien jälkeen muodostettua väliaikaishallitusta on vetänyt edellisen hallituksen pääministeri Davutoğlu. Nyt pidettyjen vaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen ja pääministerikysymyksen ohella sijoittajan näkökulmasta olennaista on millaista talouspolitiikkaa uusi hallitus tulee harjoittamaan.


Suuresta vaalivoitosta huolimatta AKP:n paikat uudessa parlamentissa eivät riitä siihen, että se kykenisi yksinään muuttamaan Turkin perustuslakia. Presidentti Erdoğanin tavoite Turkin virallisesta siirtymisestä presidenttivetoiseen järjestelmään on ennallaan mutta se ei toteudu siis ainakaan heti. Perustuslaillisista rajoituksista huolimatta tosiasiallisesti maatahan kuitenkin johtaa lähes yksinvaltaisesti presidentti.


Kurdi- ja pakolaiskysymykset akuutteja ongelmia


Viime heinäkuussa Turkki muutti merkittävästi aiempaa ulkopoliittista linjaansa ja ryhtyi suoriin sotatoimiin Syyriassa. Samalla rauhanprosessi kurdijärjestö PKK:n kanssa pysähtyi ja väkivaltaisuudet käynnistyivät uudelleen. Näiden toimien seurauksena Turkissa on tapahtunut useita yhteenottoja ja pommi-iskuja, joissa on kuollut satoja ihmisiä. Kurdikysymyksen ratkaisu ei rajoitu pelkästään Turkkiin, sillä lähes 30 miljoonaa omaa valtiota vailla olevaa kurdia asuu Turkissa ja sen naapurimaissa.


Pakolaiset ovat nousseet laajasti otsikoihin Suomessakin viime viikkoina. Valtioneuvoston ja maahanmuuttoviraston tuoreimpien arvioiden mukaan turvapaikan hakijoiden määrä voi nousta Suomessa kuluvana vuonna 50,000:een mikä vastaisi noin 0,9 % Suomen kokonaisväestöstä. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi Turkissa olevien pakolaisten nykymääräksi ainakin noin 2,1 miljoonaa ihmistä mikä vastaa yli 2,5 %:ia Turkin kokonaisväestöstä. Pakolaisista on arvioitu aiheutuvan Turkille vähintään noin kolmen miljardin dollarin vuosikustannus mikä vastaa noin 0,3-0,4 %:ia maan vuotuisesta BKT:sta. Syyrian sodan suorat seurannaisvaikutukset Turkille ovat siis hyvin merkittävät. Eurooppaan pyrkivien pakolaismäärien kasvettua viime kuukausina huomattavasti, Saksan ja muiden Euroopan maiden asenteet ovat muuttuneet poliittisten realiteettien myötä ja todennäköisesti Euroopan maat tulevat tukemaan Turkkia myös taloudellisesti pakolaistulvan hillitsemiseksi.


Maailmanpankki julkaisi äskettäin tutkimuksen, jossa käsiteltiin Turkin työmarkkinoiden sopeutumista Syyrian pakolaisiin. Odotetusti pakolaiset ovat Turkissa työllistyneet pääosin alhaisimman palkkatason ammatteihin ja korvanneet näissä paikallisia työntekijöitä, joista osa on sittemmin hakeutunut lisäkoulutukseen. Samaan aikaan paremman ansiotason työpaikkojen määrä on kuitenkin lisääntynyt ja nostanut siten paikallisten turkkilaisten työntekijöiden keskimääräistä ansiotasoa. Pakolaisten tulo on myös lisännyt yrittäjyyttä, sillä tutkimuksen mukaan 26 % uusista perustetuista yrityksistä Turkissa oli syyrialaisten perustamia tai omistamia.


Taloustilanne


Turkin talouskasvu on ollut kuluvana vuonna aiempaa heikompaa. Vaaleihin liittyneen poliittisen epävarmuuden poistuessa kasvun tulisi odotetusti piristyä vuonna 2016 kotimarkkinakysynnän ja investointien vetäminä.


Teollisuustuotannon raportoitiin nousseen elokuussa kausitasoitettuna 2,9 % edelliskuukaudesta. Teollisuuden luottamusindeksi nousi lokakuussa 103,2 pisteeseen, kun sen sijaan kausitasoitettu teollisuuden kapasiteetin käyttöaste laski hieman lokakuussa 74,6 %:iin. Kuluttajaluottamusindeksi nousi lokakuussa 62,8 pisteeseen. Heinäkuun työttömyysasteeksi raportoitiin 9,8 %. Turkin vienti laski tammi-lokakuussa 8,6 % edellisvuoteen verrattuna. Kuluttajahintainflaatio oli syyskuussa 7,95 % p.a.


Autojen myynti kasvoi Turkissa alkuvuoden aikana huomattavan nopeasti. Tammi-syyskuussa henkilö- ja pakettiautojen myynti Turkissa kasvoi 40 % vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Kotimarkkinoiden ohella myös autovienti on vetänyt hyvin. Vastaavasti myös kotitalouskoneiden myynti kotimarkkinoilla on kasvanut hyvin – tammi-syyskuussa kasvuvauhti oli 7,7 % p.a. Asuntojen myynti kasvoi tammi-syyskuussa 13 % edellisvuodesta.


Pääomamarkkinoiden tilanne ja odotuksemme jatkosta


Vaaleihin liittynyt epävarmuus hermostutti sijoittajia viime kuukausien aikana. Turkin valtion liiramääräisen valtionlainan korko on nyt noin 10 %. Turkin osakemarkkinoiden yleistä kehitystä kuvaava BIST100-indeksi on euromääräisesti laskenut kuluvana vuonna lähes 19 %. Turkin liira on kuluvana vuonna heikentynyt noin 14 % suhteessa euroon. Odotamme Turkin liiran vahvistuvan ja markkinakorkojen laskevan vaalituloksen seurauksena. Myös osakemarkkinoilla nähtäneen kurssinousua.




Turkkilaisyritysten toistaiseksi raportoimat kolmannen vuosineljänneksen tulokset ovat olleet keskimäärin hieman markkinaodotuksia heikompia. Turkkilaisosakkeiden keskimääräinen nykyhinnoittelu vallitsevilla markkina-konsensustulosennusteilla laskettuna (2016E P/BV n. 1,1, P/E 8,9 ja P/CF n. 6,0) on riskitekijätkin huomioiden alhainen suhteessa historialliseen hinnoitteluun ja kansainvälisiin verrokkeihin.


Lähiviikkoina pääomamarkkinoita ja markkinasentimenttiä Turkissa tullee liikuttamaan ennen muuta poliittisen tilanteen jatkokehitys ja tulevat poliittiset henkilövalinnat. Vahva enemmistöhallitus voi tuoda uutta puhtia rakenteellisiin uudistuksiin. Kulloisestakin poliittisesta toimintaympäristöstä huolimatta Turkin pitkän aikavälin kehitykseen vaikuttaa merkittävästi nuori, kasvava väestö. Yli 77 miljoonaa kuluttajaa, joista puolet on alle 31-vuotiaita tuo dynamiikkaa talouteen.


Suosittelemme Turkkiin tai kehittyville osakemarkkinoille yleensäkin sijoitettavan vain pitkäjänteisesti ja sijoitettavan määrän asettamista sopivaksi suhteessa kunkin sijoittajan omaan riskinsietokykyyn.

Ari Metso

Toimitusjohtaja