08.06.2015

Turkin parlamenttivaalit: vaalien suurin häviäjä presidentti Erdogan

Ari Metso

Toimitusjohtaja

» Alustavien tulosten mukaan hallituspuolue AKP säilyi yhä suurimpana puolueena mutta menetti noin 9 %-yksikköä kannatuksestaan

» Kurdipuolue HDP ylitti kirkkaasti 10 %:n äänikynnyksen ja nousee parlamenttiin » Vaalituloksen seurauksena Turkkiin tulee todennäköisesti koalitiohallitus

» Hallituksen kokoonpanoon liittyvä epävarmuus voi painaa pääoma-markkinoita lyhyellä aikavälillä

» Pitkän aikavälin kehityksen kannalta olennaista on miten Turkin sisäpoliittinen tilanne kehittyy jatkossa ja muuttuuko maan talouspoliittinen linja


Alustavien vaalitulosten mukaan Turkkia jo reilun vuosikymmenen hallinnut AKP-puolue (Adalet ve Kalkýnma Partisi/Oikeus ja Kehitys -puolue) säilytti 40,9 %:n äänisaaliillaan johtavan asemansa Turkissa sunnuntaina pidetyissä parlamenttivaaleissa mutta menetti merkittävästi kannatustaan edellisiin vaaleihin verrattuna.


Pääoppositiopuolue CHP:n (Cumhuriyet Halk Partisi, ideologialtaan kemalistinen) sai noin 25 % äänistä. Toinen oppositiopuolue MHP (Milliyetçi Hareket Partisi, ideologialtaan nationalistinen) sai alustavien tulosten mukaan noin 16,3 %:n kannatuksen. Kurdipuolue HDP (”Halklarýn Demokratik Partisi”) sai 13,1 % äänistä ja ylitti siten kirkkaasti 10 %:n äänikynnyksen. Turkin ylin vaaleja valvova viranomainen YSK (”Yüksek Seçim Kurulu”) vahvistanee lopullisen vaalituloksen lähipäivinä. Osassa kuntia todennäköisesti tullaan suorittamaan äänten tarkistuslaskentoja. Äänestysprosentin vaaleissa raportoitiin nousseen yli 86 %:n.


Tuoreimmat vaaleja edeltäneet mielipidetiedustelut ennakoivat AKP:lle keskimäärin noin 43 %:n kannatusta. Alustavien tulosten mukaan AKP:n kannatus on siis hieman tätä matalampi, joten vaalitulos on tältä osin lievä yllätys myös pääomamarkkinoille.


Kuva 1. Turkin vuoden 2015 parlamenttivaalien alustava tulos





Lähde: Anadolu Agency. Äänistä laskettu noin 99 %.


AKP:n edelleen jatkuvaa selvästi suurimman puolueen asemaa selittävät sekä Turkin opposition hajanaisuus että Turkin korkea 10 %:n äänikynnys, minkä johdosta vaalivoittaja saa parlamentissa vahvan aseman. Aiemmasta poiketen AKP kuitenkin menettää parlamentissa ehdottoman enemmistönsä. Tämä merkitsee sitä, että Turkkiin syntyy joko AKP-vetoinen vähemmistöhallitus tai koalitiohallitus, jonka nykytiedon valossa todennäköisesti muodostaisivat AKP ja MHP.


Taulukko 1. Parlamenttivaalien tulokset ja paikkajakauma



Lähteet: High Election Council of Turkey and Anadolu Agency


AKP nousi ensimmäisen kerran valtaan Turkissa vuonna 2002. AKP:n ensimmäisen kymmenvuotisvaltakauden aikana Turkin BKT kasvoi reaalisesti keskimäärin yli viiden prosentin vuosivauhtia. Viimeisten kolmen vuoden aikana kasvuvauhti on selvästi hidastunut ja vuosikasvu on jäänyt keskimäärin 3 %:iin. Nopea talouskasvu synnytti Turkkiin miljoonia uusia työpaikkoja, mikä varmasti merkittävältä osaltaan selittää AKP:n suosion säilymisen edelleen verraten korkeana äänestäjien keskuudessa. Kansa on viime vuosina kuitenkin jakautunut entistä selvemmin AKP:ta kannattaviin ja puolueeseen negatiivisesti suhtautuviin.


Kuva 2. Kansan kahtiajako selvästi havaittavissa



Lähde: Konda


Uuden muodostettavan hallituksen ja pääministerikysymyksen ohella sijoittajan näkökulmasta olennaista on millaista talouspolitiikkaa Turkki tulee uuden hallituksen myötä harjoittamaan ja ketkä talouspolitiikkaa käytännössä jatkossa johtavat. Pääomamarkkinoiden arvostama aiemmin taloudesta vastannut varapääministeri Ali Babacan ei ollut vaaleissa ehdolla, joten riskinä on jatkossa aiempaa populistisempi ja lyhytjänteisempi talouspolitiikka.


AKP:n paikat uudessa parlamentissa eivät riitä siihen, että se kykenisi yksinään muuttamaan Turkin perustuslakia. Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin himoitsema muutos presidenttivetoiseen järjestelmään siirtymisestä ei siis toteudu ainakaan lyhyellä aikavälillä. Presidentti osallistui muodollisesta puolueettomasta asemastaan huolimatta hyvin aktiivisesti vaalitaisteluun AKP:n puolesta, joten huono vaalitulos on iso henkilökohtainen arvovaltatappio Erdoganille. AKP:n heikko vaalitulos ja kannatuksen lasku 9 %-yksiköllä edellisistä parlamenttivaaleista johtanee myös puolueen sisäisiin henkilövaihdoksiin.


Vaalien jälkeen hallitusneuvotteluiden ohella tärkeä asia Turkille on jo vuosikymmeniä jatkuneen kurdikysymyksen ratkaiseminen. Vuoden 2012 lopulla terroristiorganisaatioksi luokitellun Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n kanssa käynnistettyjen neuvotteluiden tavoite on ollut ratkaista konflikti rauhanomaisesti. Maaliskuussa 2015 Turkin valtiovarainministeri Mehmet Simsek arvioi Turkin ja PKK:n välisen vuosikymmeniä jatkuneen konfliktin kustannuksen yhteiskunnalle olleen valtavan: lähes 40,000 kuollutta ja taloudellinen kustannus arviolta 860 mrd liiraa/ 300 mrd euroa. Simsekin arvion mukaan pysyvän rauhan saavuttamisen positiivinen vaikutus Turkkiin olisi suuri: BKT kasvaisi jopa 1 %:n enemmän vuodessa seuraavat pari vuosikymmentä ja rauhan myötä solmittavat paikalliset energiasopimukset voisivat vähentää Turkin vaihtotaseen vajetta jopa 1 %-yksikön vuodessa. HDP-puolueen mukanaolo uudessa parlamentissa edesauttaa osaltaan kurdikysymyksen rauhanomaista ratkaisua.


Taloustilanne


Turkin talouskasvu on ollut alkuvuoden aikana aiempaa heikompaa. Vaaleihin liittyneen epävarmuuden poistuessa kasvun on odotettu piristyvän kuluvan vuoden toisella puoliskolla kotimarkkinakysynnän ja investointien vetäminä. Vuonna 2015 BKT:n odotetaan kasvavan vuoden 2014 kasvuvauhtia 2,9 %:ia enemmän.


Talouden piristymisestä kertoo osaltaan se, että teollisuuden kausitasoitettu kapasiteetin käyttöaste oli toukokuussa 74,7 % mikä on korkein taso 13 kuukauteen. Toisaalta kuluttajaluottamus-indeksi laski toukokuussa hivenen tasolle 64,3 ja myös viennin alkuvuoden heikko kehitys on ollut pettymys. Turkin vienti väheni alustavien tilastojen mukaan tammi-toukokuussa 8,3 %. Turkin vienti ja turismi raaka-aineriippuvaisten maiden, erityisesti Venäjän, kanssa kärsii öljynhinnanlaskun seurauksena ja Irakin poliittinen epävakaus on heijastunut Turkkiin negatiivisesti. Kuluttajahintainflaatio oli toukokuussa 8,09 % ja sen odotetaan hidastuvan jatkossa.


Ehkä hieman yllättäenkin autojen myynti on kasvanut Turkissa alkuvuoden aikana huomattavan nopeasti. Tammi-toukokuussa henkilö- ja pakettiautojen myynti Turkissa kasvoi 53 % vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Autonvalmistajat ovatkin nostaneet kuluvaa vuotta koskevaa ohjeistustaan, sillä kotimarkkinoiden ohella myös vienti on vetänyt hyvin. Vastaavasti myös kotitalouskoneiden myynti kotimarkkinoilla on vetänyt hyvin – tammi-huhtikuussa kasvuvauhti oli 12,9 % p.a.


Pääomamarkkinoiden tilanne ja odotuksemme jatkosta


Parlamenttivaaleihin liittynyt epävarmuus on hermostuttanut sijoittajia viime kuukausien aikana. Turkin liiramääräiset markkinakorot ovat viime aikoina hieman nousseet ja ovat nyt

viime lokakuuta vastaavalla tasolla eli noin 9 %. Turkin osakemarkkinoiden yleistä kehitystä kuvaava BIST100-indeksi on euromääräisesti laskenut kuluvana vuonna yli 9 %. Istanbulin pörssin kehitystä kuvaava BIST100 -indeksi on euromääräisesti nyt yli 30 % toukokuussa 2013 nähtyjen huipputasojensa alapuolella ja lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten. Turkin liira on kuluvana vuonna heikentynyt noin 9 % suhteessa euroon.


Kuva 3. Turkin valtion viitelainan koron kehitys



Lähde: Bloomberg


Turkkilaisyritysten raportoimat ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset olivat keskimäärin hieman markkinaodotuksia parempia ja yritys ohjeistus loppuvuodelle oli luottavainen. Turkkilaisosakkei-den keskimääräinen nykyhinnoittelu vallitsevilla markkina-konsensustulosennusteilla laskettuna (2014E P/BV n. 1,3, P/E 10,5 ja P/CF n. 7,5) on riskitekijätkin huomioiden alhainen suhteessa historialliseen hinnoitteluun ja kansainvälisiin verrokkeihin.


Lähiviikkoina pääomamarkkinoita ja markkinasentimenttiä Turkissa tullee liikuttamaan ennen muuta poliittisen tilanteen jatkokehitys ja tulevat poliittiset henkilövalinnat. Uuden muodostettavan hallituksen kokoonpanoon liittyvä epävarmuus voi painaa pääomamarkkinoita lyhyellä aikavälillä. Odotammekin Turkin liiran heikkenevän ja markkinakorkojen hieman nousevan vaalituloksen seurauksena. Myös osakemarkkinoilla nähtäneen aluksi lievää kurssilaskua. Positiivista myös sijoittajalle on se, että jo lähes väistämättömältä näyttänyt luisu autoritaariseen presidenttivetoiseen poliittiseen järjestelmään ei ainakaan lyhyellä aikavälillä nyt toteudu. Koalitiohallitus voi parhaimmillaan myös tuoda uutta puhtia tarvittaviin rakenteellisiin uudistuksiin.


Pääomamarkkinoiden pitkän aikavälin kehityksen kannalta olennaista on miten Turkin sisäpoliittinen tilanne kehittyy jatkossa ja muuttuuko maan talouspoliittinen linja. Pitkän aikavälin kehitystä arvioitaessa on syytä muistaa, että kulloisestakin poliittisesta toimintaympäristöstä huolimatta Turkin talouskasvun ja yritysten menestyksen kulmakivi tulee edelleenkin olemaan nuori, kasvava väestö. Yli 77 miljoonaa kuluttajaa, joista puolet on alle 31-vuotiaita tuo osaltaan dynamiikkaa talouteen. Pitkäjänteiselle sijoittajalle lähipäivien/-viikkojen mahdollinen markkinaheilunta voi luoda oivia ostopaikkoja


Suosittelemme Turkkiin tai kehittyville osakemarkkinoille yleensäkin sijoitettavan vain pitkäjänteisesti ja sijoitettavan määrän asettamista sopivaksi suhteessa kunkin sijoittajan omaan riskinsietokykyyn.