27.01.2015

Turkki - nykytilanne ja näkymät

Ari Metso

Toimitusjohtaja

Poliittinen tilanne – haasteita riittää


Turkin sisäpoliittinen tilanne on viime ajat ollut suhteellisen vakaa, vaikka välillä on kuohunutkin. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan johti tammikuussa puheenjohtajana maan hallituksen kokousta osoittaen näin konkreettisesti kuka maata tosiasiallisesti johtaa ja kenellä poliittinen valta de facto on. Pelin henki on se, että hallintoa kritisoivat tahot leimataan hyvin helposti joko epäisänmaallisiksi tai länsimaiden käsikassaroiksi.

Sisäpoliittisesti kuluvan vuoden tärkein asia Turkille on jo vuosikymmeniä jatkuneen kurdikysymyksen ratkaiseminen. Silloisen pääministeri Erdoğanin johdolla Turkin hallitus käynnisti vuoden 2012 lopulla neuvottelut terroristiorganisaatioksi luokitellun Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n kanssa tarkoituksenaan ratkaista konflikti rauhanomaisesti. Nyt on tultu pisteeseen, jossa tulevan kevään/alkukesän aikana molempien osapuolten (AKP ja PKK) intresseissä on saavuttaa konkreettinen lopputulos, jottei rauhanprosessi kaadu kokonaan. Riippumattomien tahojen tekemien mielipidetiedustelujen mukaan AKP:n nykykannatus on noin 43-44 % mikä todennäköisesti riittäisi yksipuoluehallituksen muodostamiseen.


Ulkopoliittiselta rintamalta erityisesti Syyrian ja Irakin käynnissä olevat konfliktit heijastuvat Turkkiin. Pohjois-Irakin autonomista kurdialuetta hallitsevien kurdien (KRG) kanssa Turkilla on hyvin lämpimät suhteet. Syyrian kurdien kanssa Turkin välit eivät ole yhtä lämpimät, sillä presidentti Erdoğan on rinnastanut Syyrian kurdijärjestö PYD:in (Partiya Yekîtiya Demokrat) PKK:hon ja terrorismiin. Kuten aikoinaan Irakin jälleenrakennuksenkin yhteydessä nähtiin, turkkilaiset yritykset tulevat hyötymään merkittävästi, kun Syyrian ja Irakin konfliktit rauhoittuvat ja alueiden jälleenrakennus aikanaan käynnistyy.


Taloustilanne – odotettavissa piristyvää kehitystä


Turkin talouskasvun odotetaan piristyvän vuonna 2015 ja BKT-kasvun nousevan yli 4 %:n kotimarkkinakysynnän ja investointien vetäminä. Verraten alhainen korkotaso (viitekorko alle 7,0 %), alhainen öljynhinta, absoluuttisesti ja suhteellisesti pienenevä vaihtotaseen vaje sekä aleneva inflaatio edesauttavat Turkkia.


Öljyntuojamaana Turkki hyötyy hyvin merkittävästi öljyn maailmanmarkkinahinnanlaskusta. Kymmenen dollarin hinnanlasku öljytynnyrin hinnassa tuo Turkille arviolta noin kolmen neljän miljardin dollarin vuosisäästöt ja kiihdyttää BKT:n vuosikasvua noin 0,3 %. Öljynhinnanlaskulla ja yleisemminkin alentuneilla raaka-ainekustannuksilla on myönteisiä heijastusvaikutuksia myös kulutuskysyntään ja yrityssektoriin.


Turkin viennistä noin 44 % suuntautuu tällä hetkellä Eurooppaan. Euroopan keskuspankin toimien seurauksena Euroopan talouskasvun piristyessä odotetusti Turkin vientiteollisuus tulee hyötymään tästä. Toisaalta Turkin vienti ja turismi raaka-aineriippuvaisten maiden, erityisesti Venäjän, kanssa kärsii öljynhinnanlaskun seurauksena.


Yritysten ja pääomamarkkinoiden tilanne suotuisa


Viime viikolla tapaamani kymmenkunta turkkilaisyritystä arvioi Turkin kotimarkkinoiden kysyntätilanteen kehittyvän myönteisesti vuonna 2015. Aiempaa alemman korkotason ja piristyvän talouskasvun myötä esimerkiksi pankit odottavat liiketoimintansa kehittyvän myönteisesti. Liiramääräisen luotonannon kasvuksi pankit arvioivat 15-18 % ja nettokorkomarginaalin hivenen paranevan edellisvuoteen verrattuna.


Turkin pääomamarkkinoilla tuottokehitys on ollut viime aikoina hyvin myönteistä. Turkin osakemarkkinoiden yleistä kehitystä kuvaava BIST-100 -indeksi on noussut viimeisten 12 kuukauden aikana euromääräisesti noin 70 % ja kuuluu ko. periodilla maailman neljän parhaiten tuottaneen osakemarkkinan joukkoon. Turkin liiramääräinen viitekorko on viime aikoina liikkunut alle 7 %:n tasolla, joten reaalikorot ovat selvästi negatiiviset.


MSCI Turkki ja kehittyvien osakemarkkinoiden indeksien suhteellinen kehitys vs. Turkin viitekorko käänteisenä


Odotetusti paraneva taloustilanne, alhainen korkotaso ja hyvä globaali likviditeettitilanne tukevat Turkin pääomamarkkinoiden kehitystä. Rahoitusasemaltaan alijäämäisenä maana Turkki hyötyy globaalisti kevyestä rahapolitiikasta. Noin 2/3 Istanbulin pörssin vapaasti vaihdettavista osakkeista omistavien ulkomaisten sijoittajien toimet ovat merkittäviä Istanbulin pörssin kehitykselle. Riskitekijöistä tärkein on poliittinen riski: kesän 2015 parlamenttivaalien vaalitaistelu ja itse vaalitulos seurannaisvaikutuksineen voi joko vakuuttaa pääomamarkkinat poliittisen vakauden jatkumisesta edelleen tai toisaalta saada sijoittajat varpailleen.


Sekä pankkien että teollisuusyritysten kuluvan vuoden tuloskasvun odotetaan yltävän kaksinumeroiseksi ja konsensusennusteissa on edelleen nousuvaraa talouden kehittyessä odotetun suotuisasti. Arvostustasot ovat siis edelleen varsin kohtuulliset olettaen, että korkotaso ei nouse nykyisestä ja Turkin liira pysyy vakaana. Suosittelemme Turkkiin tai kehittyville osakemarkkinoille yleensäkin sijoitettavan vain pitkäjänteisesti ja sijoitettavan määrän asettamista sopivaksi suhteessa kunkin sijoittajan omaan riskinsietokykyyn.

Ari Metso

Toimitusjohtaja