12.12.2016

Valtionlainoista tappioita – osakkeista tuottoja

Tuomas Komulainen

Päästrategi

Trumpin valinnan jälkeen globaalit osakemarkkinat ovat nousseet n. 10 % ja samalla pitkien valtionlainojen arvot ovat länsimaissa laskeneet n. 4 %. Reaktio on mielestämme oikea ja ymmärrettävä. Trumpin valinnan suurin vaikutus pääomamarkkinoille voi hyvinkin olla yritysverotuksen lasku. Toteutuessaan tämä tulee avittamaan yritysten tuloksia vuosittain jopa 5–10 % Yhdysvalloissa. Näin erityisesti pienten ja keskisuurten yhtiöiden osakekurssien pitääkin Yhdysvalloissa nousta. Yleisesti osakkeissa arvostuskuplaa ei ole ollut. Valtionlainoissa sen sijaan oli arvostuskupla, mikä on nyt varsinkin Yhdysvalloissa korjaantunut. Yhdysvaltain keskuspankki nostaa viitekorkoa keskiviikkona, ja avainasemassa on lausunto sekä pääjohtaja Yellenin puhe ensi vuoden rahapolitiikasta.


Trumpin valinta: turvallisista valtiolainoista tappioita ja osakkeista 10 % tuotto

Trumpin valinta on nostanut osakekursseja Yhdysvalloissa ja samalla valtion velkakirjojen korot ovat nousseet. Yhdysvaltain 10v. korko on nyt n. 2,5 %, kun korko oli n. 1,9 % ennen vaaleja. Näin muka ”turvallisista” valtionlainoista on tullut sijoittajille tappioita. Esimerkiksi Yhdysvaltain 10v. valtionlainan arvo on laskenut n. 4 % reilussa kuukaudessa ja Saksan 10v. valtionlainan arvo laski n. 2,5 % kuukaudessa. Lokakuun alusta Saksan 10v. lainan arvo on laskenut 5 %.

Samalla riskiset osakemarkkinat ovat nousseet. Maailman osakemarkkinat (MSCI World All country -indeksi) on tuottanut euromääräisesti noin 10 % siitä kun Trump valittiin (8.11). Yhdysvaltalaiset osakkeet ovat nousseet tätäkin enemmän ja erityisesti pankit sekä pienet ja keskisuuret yhtiöt ovat tuottaneet erinomaisesti.

Mielestämme markkinareaktio on isossa kuvassa oikea ja ymmärrettävä. Osakkeissa ei ollut arvostuskuplaa, mutta ”turvallisissa” valtionlainoissa oli. Samalla isot sijoittajat varsinkin Euroopassa ovat olleet osakkeissa alipainossa ennen Brexit-äänestystä ja tämän jälkeenkin. Nyt kun mitään kriisiä ei tapahdukaan, sijoittajat joutuvat nostamaan osakepainojaan väkisin.

Tosiallisesti Trumpin valinnan suurin vaikutus tullee olemaan yritysverotuksen lasku Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa on länsimaisessa vertailussa poikkeuksellisen korkea yritysvero 35 %, johon voi toki tehdä melko paljon vähennyksiä. Ensimmäisten arvioiden mukaan S&P 500 -indeksin yritysten efektiivinen vero voisi laskea n. 29 %:sta 20 %:iin. Tämä avittaisi S&P 500 -indeksin yritysten tuloksia n. 5–10 %:lla joka vuosi. Näin osakekurssien pitääkin nousta Yhdysvalloissa. Erityisesti pienet ja keskisuuret yhtiöt hyötyvät yritysverotuksen laskusta. Ne eivät myöskään juuri kärsi dollarin vahvistumisesta.


Viime viikolla EKP, tällä viikolla Fed

Viime viikolla EKP ilmoitti jatkavansa valtioNlainojen osto-ohjelmaansa (QE) ensi vuoden maaliskuusta aina v. 2017 loppuun. Samalla EKP pienentää maaliskuusta eteenpäin ostoja nykyisestä 80 miljardista 60 miljardiin per kuukausi. Hyvää tässä on erityisesti epävarmuuden poistuminen ja osto-ohjelman jatkuminen aina v. 2017 loppuun eikä esimerkiksi syyskuulle. Näin euroalueella ei mikään vielä muutu. Vaaleja järjestetään, pelätään, uudistuksia ei juuri tehdä, ja talous kasvaa mutta hitaasti. Italian ongelmat eivät äidy kriisiksi vielä v. 2017. Vasta ensi kesänä tai syksyllä markkinat alkavat jälleen pelätä osto-ohjelman loppumista.

Tämän viikon suurin tapahtuma on Yhdysvaltain keskuspankin kokous keskiviikkona. Viitekorkoa nostetaan 0,5 %-0,75 %:iin nykyisestä 0,25 %-0,5 %. Tärkeintä markkinoille on kuitenkin päätöksen yhteydessä oleva lausunto sekä pääjohtaja Yellenin kommentit päätöksen jälkeen. Nykyisellään markkinat odottavat vajaata kahta 0,25 % nostoa ensi vuonna eli viitekorko olisi n. 1,0 % vuoden 2017 lopussa. Tätä tiukemmat kommentit korkojen nostosta voisivat johtaa osakkeiden laskuun keskiviikkona. Samalla dollari myös vahvistuisi.


Allokaatiosalkuissamme pidämme osakeylipainon, mutta vähensimme osakkeita hieman tänään

Allokaatiosalkuissamme olemme jo alkusyksyn aikana lisänneet yhdysvaltalaisia osakkeita. Trumpin valinnan jälkeen olemme entisestään lisänneet yhdysvaltalaisia osakkeita ja ostaneet mm. pieniä ja keskisuuria yhtiöitä.

Allokaatio 50 -rahastossa osakepaino oli viime viikolla jo 55-56 %, ja yhdysvaltalaisten osakkeiden paino oli n. 31,5 %. Eli osakesijoituksista n. 58 % oli sijoitettu Yhdysvaltoihin. Näin allokaatiorahastomme (esim. Allokaatio 100, Allokaatio 50 ja Aktiivi) ovat hyötyneet viime viikkoina yhdysvaltalaisten osakkeiden noususta ja dollarin vahvistumisesta.

Tänään maanantaina kevensimme hieman osakeylipainoa. Muutos oli taktisluonteinen eli odotamme osakkeiden edelleen tuottavan hyvin pitemmällä aikavälillä, mutta lyhyellä tähtäimellä osakkeiden nousu voi olla liiallista. Laskimme Allokaatio 50 -rahaston osakepainon nyt n. 53 % tasolle.

Tuomas Komulainen

Päästrategi