04.02.2019
Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta viime viikon odotetuin tapahtuma oli Yhdysvaltain keskuspankin kokous, joka huipentui keskiviikon lausuntoon ja lehdistötilaisuuteen. Markkinoilla osattiin odottaa keskuspankin muuttavan linjauksiaan, mutta viesti oli lopulta yllättävänkin positiivinen. Keskuspankki, joka on kiristänyt rahapolitiikkaansa parin vuoden ajan sekä pienentämällä tasettaan että nostamalla ohjauskorkoaan, muutti ohjeistustaan tulevasta korkopolusta. Aiempaa heikompi talousdata ja keventyneet inflaatiopaineet johtivat siihen, ettei tulevista koronnostoista enää annettu ohjeistusta ja taseen pienentämistäkin pohditaan uudestaan. Osakesijoittajille viesti oli mieleinen ja Yhdysvalloissa indeksit nousivat uutisen jälkeen parin prosentin verran. Koroissa nähtiin laskupainetta, erityisesti korkokäyrän lyhemmässä päässä.
Pidemmän päälle olennainen kysymys on se, olivatko koronnostot koko nykyisen taloussyklin osalta tässä vai vedetäänkö nyt vaan henkeä kunnes talousdata näyttää jälleen positiivisemmalta. Hätäisimmät reaktiot ja kommentit viittasivat ensimmäiseen tulkintaan. On kuitenkin syytä muistaa, että Yhdysvaltain talous on edelleen vahvassa vedossa viimeaikaisesta heikommasta jaksosta huolimatta. Lisäksi palkat nousevat edelleen ja luovat painetta muun hintatason nousulle, jota keskuspankin tulisi pitää kurissa. Lisäksi perjantaina kuultiin uutisia, jonka mukaan Yhdysvalloissa luotiin työpaikkoja lähes tuplasti odotuksiin nähden. Luvut kertovat siitä, etteivät astetta heikommat talousodotukset ole lamaannuttaneet ainakaan työmarkkinoita.
Menneellä viikolla tärkeimmät talousuutiset kuultiin Kiinasta ja Euroopasta. Kiinan Caixin-ostopäällikköindeksit antoivat viitteitä odotuksia heikommasta talouskehityksestä. Kiinan talouden tiedettiin hidastuvan ja toisaalta hidastumisen vaikuttavan negatiivisesti lähes kaikkialle muualle maailmaan. Iso kysymys on nyt se, kuinka voimakkaasti Kiina talouttaan elvyttää ja kuinka nopeasti talouden hidastuminen saadaan kääntymään. Uutisia kuultiin myös Italiasta, jonka talouskasvu hidastui toisena kvartaalina peräkkäin. Näin ollen maa täyttää myös viralliset taantuman tunnusmerkit. Tämä tuskin yllätti muita kuin valtion viranomaisia. Italiasta kuullut lausunnot viittaavat talousongelmien tahalliseen tai tahattomaan laiminlyöntiin. Tämä taas johtanee siihen, että viime vuonna alkanut EU:n ja Italian välinen kiista jatkunee kuluvanakin vuonna. Brexitistä puhuttiin jälleen Briteissä, ja jälleen kovin laihoin tuloksin. Irlannin rajakysymykseen haluttaisiin uusi ratkaisu. EU ilmoitti ykskantaan, että sopimus on sopimus eikä sitä muuteta. Lisäksi Britit päättivät, joskin ei-sitovasti, että Unionista ei haluta lähteä ilman sopimusta. Näkemyksemme mukaan todennäköisyys katastrofaaliselle Brittien sopimuksettomalle lähdölle on edelleen hyvin pieni.
Hidastuva, mutta ei romahtava talouskasvu tukee aiempaa ajatustamme varovaisesta allokaationäkemyksestämme. Keskuspankkien kiristävän politiikan loppuminen tukee osakkeita, mutta toisaalta edelleen hidastuva talous kääntää vaakaa varovaisempaan suuntaan ja jatkamme osakkeissa lievässä alipainossa. Osakkeiden sisällä uskomme kasvun sijaan kestävään kassavirtaan. Kehittyvät markkinat ovat olleen perinteisesti hyvä omaisuusluokka hidastuvassa taloussyklissä. Kehittyvät taloudet saavat lisäksi tukea dollarikorkojen vaisummista näkymistä. Korkosijoitusten sisällä käteinen on edelleen merkittävä tekijä salkun joustavuuden näkökulmasta. Olemme kuitenkin lisänneet valtionlainojen painoa salkkua tasapainottavana elementtinä ja pitäneet kehittyvät korkosijoitukset ylipainossa niiden houkuttelevien tuottonäkymien johdosta.