20.08.2018

Yksittäiset kehittyvät maat ongelmissa. Rauhoittuvatko kauppasotapuheet?

Isossa kuvassa sijoitusympäristö muuttui jo viime syksynä ja alkuvuodesta, kun Yhdysvaltojen keskuspankki (Fed) ohjasi markkinoille jatkavansa korkojensa nostoja. Näin sijoittajilla on nyt tuottava ja riskitön dollarimääräinen sijoituskohde. Osakemarkkinoilla volatiilisuus nousi ja tuotot maltillistuvat. Ja vähitellen korkokustannukset nousevat ylivelkaisille yrityksille, sijoittajille ja valtioille.  

Fed:n viitekorko on noussut 2,0 %:iin ja vuoden lopussa viitekorko tullee olemaan n. 2,5 %. Samalla USA:n kahden vuoden korko on noussut jo 2,7 %:iin. 

Tämä Fed:n rahapolitiikan kiristäminen ja dollarin vahvistuminen ovat nyt alkaneet vaikuttaa niihin kehittyviin maihin, jotka ovat velkaantuneet ulkomaille ja varsinkin dollareissa. Pahiten ulkomaille velkaantuneita kehittyviä maita ovat mm. Turkki, Unkari, Argentiina, Puola ja Chile. Näistä Argentiina on jo IMF:n sylissä ja Turkki pahoissa vaikeuksissa. Kun Fed jatkaa korkojen nostoja, lisäongelmia kehittyvissä maissa voi olla luvassa.    

Kiinan talouskasvu hidastumassa, kauppasotakeskustelussa liennytyksen merkkejä 

Kevään ja kesän mittaan Kiinassa on julkaistu aiempaa heikompia talouslukuja. Niin teollisuustuotanto, investoinnit kuin vähittäiskaupan kasvu ovat hidastuneet. Näin perusmetallien hinnat ovat laskeneet ja Kiina yuan on heikentynyt n. 8 % suhteessa dollariin. Kiinassa yritysten velkaantuminen on liiallista, eivätkä viranomaiset oikein voi enää elvyttää maan taloutta samoin kuin 2007/2008 kriisin jälkeen tai 2016 alussa. Todennäköisesti Kiinan viranomaiset elvyttävät nyt syksyllä hieman investointeja ja avaavat pankkien lainanantoa, mikä voi vakauttaa perusmetallien hintoja.  

Viimeisten viikkojen aikana Yhdysvaltojen hallinto on keskittynyt kauppasotauhkailuissaan Kiinaan. Viime viikon lopulla saimme ensimmäisiä neuvottelujen merkkejä. Kiinalaisten virkamiesten on määrä neuvotella Washingtonissa tällä viikolla, millä tähdättäisiin presidenttien Trump ja Xi tapaamiseen ilmeisesti marraskuussa. Joka tapauksessa odotamme ensimmäisiä sovintoja ennen marraskuun välivaaleja, emmekä odota Yhdysvaltojen ja EU:n välien enää juuri eskaloituvan.     

Allokaatiosalkuissamme laaja globaali hajautus – isot painot Yhdysvalloissa ja teknologiayhtiöissä myös Euroopassa    

Globaaleissa allokaatiosalkuissamme suosimme laajaa globaalia hajautusta, ei liiallisia riskikeskittymiä yksittäisiin maihin tai mantereisiin. Lisäksi suosimme riittävää likviditeettiä eli isoja käteispainoja ja riittävän isoja yhtiöitä. Allokaatiosalkuissamme osakepaino on ollut alkuvuoden strategisesti neutraalissa. Allokaatio 50 -rahaston osakepaino on nyt n. 52 % ja käteispaino on n. 10 %.

Olemme säilyttäneet isot osakepainot Yhdysvalloissa, yli 60 % osakesijoituksistamme on Pohjois-Amerikassa ja dollareissa. Kesän aikana olemme lisänneet teknologiayhtiötä Euroopassa ja vähentäneet kehittyvää Aasiaa. Elokuun aikana myimme loputkin kehittyvien maiden lainat ja osakkeet pois. Viimeksi ostimme hieman kanadalaisia osakkeita. Korkopuolella olemme lisänneet riskisiä HY-lainoja Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Viimeisen 12 kk aikana Allokaatio 50 -rahasto on tuottanut 4,7 % ja Allokaatio 100 -rahasto 10,3 %.