09.12.2016
- Korkokäyrä saatiin jyrkemmäksi
- “Tapering” or “non-tapering” – who cares?
- Osakkeet edelleen luonnollinen sijoituskohde
Draghi teki jokseenkin odotetun liikkeen elvytyksen jatkon suhteen. Osto-ohjelmaa jatketaan ensi vuoden loppuun asti siten, että määrä on huhtikuun alusta 60 miljardia euroa kuukaudessa. Nykyisellään ostoja siis tehdään 80 miljardilla. Ja sanomattakin on selvää, että EKP jätti portin auki keston ja määrän muuttamisille, mikäli tarvetta ilmenee.
Määrän laskua kompensoi se, että Draghi kertoi EKP:n sallivan itsensä ostaa jatkossa myös vuoden mittaisia lainoja, kun ennen alaraja oli kahdessa vuodessa. Vuoteen asti mennään vain jos on tarvetta, mutta kohtuullisen hyvä arvaus on, että tarve tulee. Myös talletuskorosta lainan tuoton alarajana luovuttiin.
Markkinareaktioista merkittävin oli korkokäyrän jyrkkeneminen. Pitkiä lainoja myytiin, koska jatkossa niihin tulee kohdistumaan vähemmän hintoja tukevaa ostopainetta. (Ks. perustelu yllä). Alle viisivuotisia lainoja ostettiin, koska niihin odotetaan tulevan suhteellisesti enemmän ostoa keskuspankilta jatkossa. (Ks. perustelu yllä).
Eurotaala sekoili hetkellisesti isossakin rangessa rauhoittuen lopulta 1,06 tason pintaan. Euro siis myrskyn (vesilasissa) taannuttua heikkeni.
Osakkeille ja etenkin euroalueen pankkiosakkeille (+2,3 %) eilen saadut uudet tiedot olivat mannaa. Pankit kun ottavat lyhyessä päässä sisään ja lainaavat pitkässä päässä ulos. Osakkeet tykkäävät elvytyksestä, on sitä sitten parikymmentä miljardia enemmän tai vähemmän.
Lyhyet korot eivät näillä tiedoilla ole välittömässä tulevaisuudessa nousemassa mihinkään.
Osakkeista vielä kommentti: Kyllä, osakkeita tukevat mm. Trumpin mainostamat veroalet ja se että jenkkien infra-investoinnit uhkaavat saada raaka-aineet loppumaan koko maailmasta, mutta ennen kaikkea elvytyksen jatkuminen saa rahaa siirtymään osakkeisiin niin tehokkaasti, että ei siinä sijoittajat ehdi jokaisen yhtiön tuloskasvunäkymiä edes kovin tarkasti räknäämään.
Eteläisen Euroopan maille (Italia, Espanja, Portugali) ja niiden pankeille saatiin lisää tilaa hengittää, eli luotiin ainakin hetkeksi hieman parempi markkinaympäristö saada asiansa järjestykseen. Ko. maiden valtionlainojen korot laskivat erittäin jyrkästi.
Markkinoilla käytettiin heti EKP:n jälkeen (ja myös tänään aamulla) paljon palstatilaa sen spekulointiin, että onko tämä nyt ohjelman ”teiperöintiä” (eli alasajoa) vai ei. No, sitä saa kutsua ihan miksi huvittaa, mutta faktaa on se, että ostot jatkuvat.
EKP:n inflaatioennuste vuodelle 2019 on 1,7 %, joka (ainakin allekirjoittaneen mielestä) vaikuttaa olevan jo kovin lähellä EKP:n tavoitetasoa ”hieman alle 2 %”, mutta sen ennusteen realisoitumiseen on vielä matkaa.