11.01.2018

Korkomarkkinat ohjasivat osakkeita, niin kuin pitääkin

Jouni Saario

Markkina-analyytikko

  • Trumpin Nafta-puheet aiheuttivat pientä vipinää
  • Korkomarkkinat ottamassa isännän otteen
  • Tänään vain vähän tapahtumia kalenterissa

Pomppu valtionlainakoroissa teki tehtävänsä ja markkinoiden into riskiluokkiin hieman laantui. Tämä sai osakkeet alas euroalueella ja niukasti Yhdysvalloissakin. Korot siis tuntuvat määräävän tällä hetkellä tahdin, eli marssijärjestys on ihan oikea. Aasiassakin osakemyyntinappulat olivat yön aikana käytössä. Pankit ja finanssisektori jaksoivat melkeinpä yksinään vetää vastavirtaan nousseiden korkojen ja inflaatio-odotusten rohkaisemia.

Makrodatassa eiliseltä mainittavaa vain Iso-Britanniasta, jonka teollisuustuotannon kasvu (+2,5 %) yllätti marraskuussa positiivisesti (odotus +1,8 %).

Pari teemaa nousee esiin eiliseltä, vaikka meno hieman uutisköyhältä vaikuttikin.

Öljyn hinnan rivakka nousu pistää miettimään josko siihen liitännäisistä sijoituksista alkaisi olla pelimerkkien vetäminen pöydältä paikallaan. Jenkkien varastot ovat laskeneet jo pari kuukautta putkeen. WTI ja Brent ovat nousseet puolessa vuodessa vajaat 50 % molemmat. Talouskasvuodotusten nousun perässä toki.

Valuuttamarkkinoilla euro-taalassa ei mainittavia liikkeitä. Kanadan dollari ja Meksikon peso paineessa, kun markkinoilla puhuttiin todennäköisyyksien olevan kasvussa sille, että Trump lopulta repii Nafta-vapaakauppasopimuksen takkansa sytykkeiksi. Hätiköityjä johtopäätöksiä (Trumpin puheista) ei kuitenkaan kannata tehdä, sillä Capitol Hillillä on useita keinoja sekä viivyttää että jopa torpata Trumpin mahdollinen tahtotila hajoittaa Nafta. Toteuessaan Naftan hajoaminen lähtökohtaisesti nostaisi talousalueella liikkuvien tuotteiden hintoja ja siten iskisi yhtiöiden kannattavuuteen, hidastaisi talouskasvua ja nostaisi inflaatiota.

Puhetta oli eilen myös siitä, että Kiina olisi vähentämässä jenkkien valtionlainaostoja ja tämä saikin hetkellisesti korot liikkeelle, kunnes skeptisyys voitti (FAKE NEWS?) ja nousut ostettiin käytännössä kaikki takaisin. Käänteeseen vaikutti myös hyvin sujunut uuden kymppivuotisen huutokauppa, jossa kysyntää oli ennätysmäärä. Jengi on heräämässä siihen, että valtionlainoistakin saa tuottoa – asetelma joka on tuntunut varsin hassulta viime vuosina.

Koroista samaan hengenvetoon huomio, että 2v/10v korkoero käväisi jo alle 50 pisteen. No, tällä on toki parhaimmillaankin vain symbolista merkitystä, mutta ehkä se taas muutaman toimijan herättää miettimään flättääntyvän käyrän vaikutuksia.

Fediltä eilen pari puhujaa äänessä. Bullard puhui nousevan öljyn inflaatiovaikutuksista ja ehdotti jopa inflaatiotavoitteen nostamista. Tähdätään aurinkoon ja päädytään kuuhun -tyyppisesti? Phillipsin käyrän ennustevoiman kyseenalaistaminen täydensi Bullardin itsenstäänselvyyksien luetteluihin keskittyneen puheenvuoron. Evans jatkoi nostojen vastustamista ja Kaplan nmostojen puolesta puhumista. Kuten EKP:nkin kanssa, niin kyllä se Fedin johtaja sitten aikanaan kertoo miten tehdään. Ilmeisesti näillä ”välispiikeilläkin” joku merkitys on, vaikkakin niiden frekvenssi tuntuu monesti vähän ylimitoitetulta.

Tarjottimella tänään euroalueelta marraskuun teollisuustuotanto ja Ranskasta keskuspankin laskema teollisuuden luottamusmittari (toteutunut 110 vs. odotus 107). Jenkeistä tuottajahintainflaatio PPI, josta odotetaan 2,5 % vuosikasvua. Keskuspankeista EKP julkaisee edellisen kokouksen pöytäkirjat ja Fedin johtajistoa tuttuun tapaan puhujapöntöissä.