11.01.2017

Tärkeimpiä tekijöitä kehittyvien markkinoiden kovan nousun takana vuonna 2016 oli käänne raaka-aineiden hinnoissa. Vielä helmikuussa odotettiin, että öljyn ja teräksen viisi vuotta kestänyt lasku vain jatkuu (itse asiassa laskua oli jatkunut peräti 8 vuotta finanssikriisiä edeltäneistä huipuista laskettuna). Näin ei kuitenkaan käynyt ja öljyn hinta vahvistui 2016 aikana yli 50 %. Helmikuun pohjista laskettuna nousu oli yli 100 %. Teräksen hinta nousi vuoden aikana noin 90 %. Ei siis ihme, että esimerkiksi Venäjällä ja Brasiliassa monen teräs- ja kaivosyhtiön kurssi nousi 100 - 200 %. Öljy-yhtiöissä kurssinousu oli 100 prosentin tienoilla.

Öljysektorilla hintojen lasku on leikannut investointeja huomattavasti ja näyttää siltä, että vuonna 2017 kysyntä ylittää tarjonnan ja öljyn hinta voi nousta edelleen. Ylikapasiteetti teräksen tuotannossa ei ole purkautunut, vaan teräksen hinta on noussut tuotannon raaka-aineena käytettävän koksin hinnan nousun seurauksena. Alan arvioiden mukaan koksin ja siten myös teräksen hinta voi kuitenkin pysyä korkeana ainakin ensi kesään saakka.

Kesällä 2014 USA:n ilmoitus korkopolitiikan kiristämisestä vahvisti dollaria ja sai kehittyvien talouksien valuutat ja osakekurssit laskuun. Kovin dollarin vahvistuminen päättyi kuitenkin jo 2015 aikana, ja 2017 dollarin vahvistuminen lähelle pariteettia euron kanssa ja ohjauskorkojen hidas nosto eivät tule enää ohjaamaan kursseja kuten 2014. Kehittyvien talouksien valuutat alkoivatkin vahvistua jo 2016 aikana.

Ehkä tärkein tekijä kurssinousun taustalla on kuitenkin yritysten tulosten ja kassavirtojen kääntyminen kasvuun sekä velkaantumisen taittuminen. Monilla yrityksillä on takana pitkä yli-investointien periodi, mutta viimeisten vuosien aikana investointeja on sopeutettu vallitsevaan taloustilanteeseen, mikä on heijastunut erittäin positiivisesti yritysten kassavirtoihin ja osingonmaksukykyyn.

Ehkä tärkein tekijä kurssinousun taustalla on kuitenkin yritysten tulosten ja kassavirtojen kääntyminen kasvuun sekä velkaantumisen taittuminen.

Erot eri markkinoiden ja sektoreiden välillä olivat suuret 2016. Näyttää siltä, että raaka-aineiden imussa myös kotimarkkinasektorit ovat hiljalleen pääsemässä vauhtiin. Inflaatio- ja korkokuva monella kehittyvällä markkinalla on aivan toisenlainen kuin länsimarkkinoilla. Kun inflaatio laskee korkealta tasolta, keskuspankeilla on varaa siirtyä kireästä rahapolitiikasta ja korkeista ohjauskoroista neutraalimpaan ja taloutta elvyttävämpään suuntaan. 2017 yllättäjät voivatkin löytyä kotimarkkinavetoisista yrityksistä.

Keskimäärin kehittyvien osakemarkkinoiden arvostuskertoimet ovat noin neljänneksen alhaisemmat kuin kehittyneillä markkinoilla. Valuutat eivät myöskään ole vielä toipuneet 2014 korkoshokeista. Edes katastrofaalinen poliittinen ilmapiiri ei estänyt Brasiliaa ja Venäjää nousemasta 65 - 75 % vuonna 2016.

Vaikka politiikka, etenkin Trumpin Kiinan ja Venäjän politiikka, tulee todennäköisesti pysymään otsikoissa myös 2017, positiivisten ajureiden määrä näyttää selvästi ylittävän negatiivisten määrän lähdettäessä kevättä kohti.

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Uusiutuvan energian huominen
Seuraava
Omistajarahastojen ensimmäinen vuosi oli menestyksekäs
Samu Lang