03.06.2019

Opettajat yliopistokampuksilla läpi Yhdysvaltojen ovat havainneet, että tuore sukupolvi ilmaisee itseään enemmän tunnetasolla (”I feel”) kuin järkipohjalta (”I think”). Kylmät faktat väistyvät syrjään, kun tunteet ottavat ylivallan monen opiskelijan ajatusmaailmassa. Kulttuurin kehityksen kannalta tällä suuntauksella on pitkälle meneviä, haitallisia vaikutuksia - mutta mitä tekemistä tällä on sijoittamisen kanssa? Ainakin se, että jokainen sijoittaja joutuu joka päivä painimaan saman kysymyksen kanssa, järjellä vai tunteella.

Vaikka osakemarkkinat ovat rationaaliset, sijoittajat eivät aina ole 1). Epävarmuus on alati läsnä, eritoten syklien alku- ja loppuvaiheissa. Volatiliteetin kutistuminen pieneksi värinäksi ruudulla voi saada riskihakuisimmat sijoittajat tuudittautumaan perusteettomaan turvallisuudentunteeseen. Samalla myrskyisät markkinat ajavat pelokkaimmat kaukalon laidalle odottamaan että mörkö katoaa ja turvallisuudentunne palaa. 

Molemmat sijoittajaheimot, riskihakuisimmat ja pelokkaimmat, saattavat olla tunteissaan oikeassa, tosin harvoin samaan aikaan - ja tuskin koskaan pitkässä juoksussa. Sijoittaminen on mitä suurimmassa määrin rationaalisen, järkiperäisen ihmisen pitkän matkan juoksu. Homo Economicus, vain rationaalisia päätöksiä tekevä ihminen, ymmärtää, että matkan varrella on ylä- ja alamäkiä, mutta pitämällä päämäärän kirkkaana mielessä ja järjen kädessä maaliin pääsee yleensä varmemmin ja paremmalla ajalla.

Sijoittaminen on mitä suurimmassa määrin rationaalisen, järkiperäisen ihmisen pitkän matkan juoksu.

Homo Economicus pohjaa päätöksensä tietoon ja dataan. Hän on lukenut alan julkaisuja 2) volatiliteetin, kansantalouden makrotrendien ja sijoittajien sentimentin kausaalisuudesta ja korrelaatiosta. Näistä tutkimuksista hän on oppinut, että lyhyen aikavälin hetkellinen volatiliteetti on seurausta pääosin sijoittajien sentimentin muutoksesta, ei makrotaloudessa tapahtuvista muutoksista. Koska Homo Economicus tietää, että keskimääräinen osakemarkkinoiden laskukausi kestää vain 16 kuukautta (perustuen 120 vuoden osakemarkkinahistoriaan) 3),  hän ymmärtää sijoitushorisontin merkityksen. 

Kuten Warren Buffett sanoo: jollet ole valmis omistamaan yhtiötä kymmentä vuotta, älä edes ajattele omistaa sitä kymmentä minuuttia. Kaikki Buffettin tuntevat tietävät, että hänen sijoitushorisonttinsa on äärimmäisen pitkä ja tulokulma rationaalinen. Hän tuskin toteaa ”I feel like” perustellessaan jotain sijoitusta Herra Mungerille. Uskonpa, että lause alkaa ”I think”.

Kuluvan syklin nousuvaihe tavoittelee kestossaan ennätyksiä ja monet maalailevat sille pian loppua. Yritysten tuloskunto on kuitenkin ollut vahvaa ja monet talouden mittarit näyttävät vihreää. OECD:n 50 vuoden globaalin talouden kasvuennuste on noin kolmen prosentin luokkaa vuositasolla 4). Kun tämän isomman kuvan pitää mielessä, osakemarkkinoiden päivämuutosten seuraamisen merkitys kummasti vähenee. 

Homo Economicuksen päässä on seuraava ajatus: osakemarkkinoilla on taipumus nousta talouskasvun seurauksena, globaali talous kasvaa pitkässä juoksussa ja vaikka ponnistuksen osuminen lankulle (sijoituksen ajoittaminen) on äärimmäisen hankalaa, laskukaudet ovat lyhyitä ja talouskasvu korjaa tilanteen rationaaliselle sijoittajalle.

Osakemarkkinat ovat keino siirtää rahaa kärsimättömiltä kärsivällisille 5), kuten Warren Buffettkin on todennut.

 

1) Why Stock Markets Crash, Didier Sornette Princeton University Press. 2003.
2) Esim. Financial market volatility, macroeconomic fundamentals and investor sentiment. Ching-Wai Chiu, Richard D F Harris, Evarist Stoja, Michael Chin. Bank of England. 2016.
3) https://thedowtheory.com/resources/bull-bear/historic-record/
4) www.oecd.org.
5) Warren Buffet quotes. https://steemit.com

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Sanoista tekoihin
Seuraava
Teemme omistamisesta merkityksellistä