12.12.2016

Alinta tuotantokustannusta etsimässä

Erkki Kunnari

Johtaja, operaatiot

Suomen hallitus sitoutui äskettäin julkaistussa energia- ja ilmastostrategiassa uusiutuvan sähköntuotannon lisärakentamiseen. Päätös tarkoittaa uusiutuvan energian tuotantotuen kilpailutuksen käynnistämistä Suomessa. Kilpailutuksella tavoitellaan 2 TWh:n lisäystä uusiutuvan energian tuotantoon vuoteen 2020 mennessä. Kilpailutuksen sääntöjä määrittäessä pitää tavoitella alinta tuotantokustannusta, jolloin termin WACC (Weighted Average Cost of Capital) ymmärtämisellä on tärkeä rooli.

Teknologioissa, joissa kustannukset muodostuvat hyvin suurelta osin investointikustannuksista (esim. tuulivoimala ja aurinkovoimala), kustannuksiin vaikuttaa ratkaisevasti hankkeiden tuottovaatimus, johon taas vaikuttaa ratkaisevasti hankkeiden riskisyys.

Investoijan riskien pienentäminen on tästä johtuen ratkaisevaa, kun haetaan alinta mahdollista tuotantokustannusta.

Pääoman tuottovaatimus ja velkarahan korko sekä oman pääoman ja velkarahan suhde määrittelevät pääoman painotetun tuottovaatimuksen (WACC ), joka lasketaan vieraan ja oman pääoman kustannusten painotettuna keskiarvona. Mikäli hankkeille on saatavilla ulkopuolista rahoitusta kohtuullisella korolla, tarvitaan omaa pääomaa vähemmän ja tuottajan oma pääoman tuottovaatimus pienenee, jolloin WACC pienenee. Mitä korkeammiksi hankkeen riskit arvioidaan, sitä heikommin sille on saatavissa velkarahoitusta (velan osuus pienenee ja velan korko nousee) ja myös oman pääoman tuottovaatimus nousee. Tällöin myös WACC nousee.

Pöyry on tutkinut pääoman tuottovaatimuksen vaikutusta esimerkkimaatuulivoimahankkeen kokonaistuotantokustannuksen tasoon raportissaan ”EU:n valtiontuen suuntaviivat täyttävät uusiutuvan sähköntuotannon tukivaihtoehdot Suomessa (Pöyry 2015)”, josta alla oleva kuva on lainattu.

Esimerkiksi jos vieraan pääoman hinta on 4 %, oman pääoman tuottovaade 10 % sekä oman pääoman ja vieraan pääoman suhde on 20 % / 80 %, saadaan WACC-arvoksi 4,6 %. Tällöin on kyseessä pieniriskinen hanke. Vastaavat luvut suurempiriskisessä hankkeessa voivat olla 5 %, 12 % ja 50 % / 50 %. Tällöin WACC-arvo on 8,0 %. Ero pieniriskiseen hankkeeseen on noin 3,4-prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa noin 20 Eur/MWh korkeampaa kustannustasoa.

Mikä sitten olisi paras ratkaisu?

Jos uusiutuvan energian tukijärjestelmän tavoitteena on saada tietty määrä investointeja ja tuotantoa toteutumaan Suomeen, on nykymalli kilpailutettuna selvä voittaja.

Se tulee edullisimmaksi myös yhteiskunnan kannalta, kun arvioidaan uuden tukijärjestelmän kustannuksia, koska muuttuvan preemion vakauden tuomat edut rahoituskustannuksiin alentavat tuotantokustannusta merkittävästi.

Erkki Kunnari

Johtaja, operaatiot