28.02.2019

Jussi Kallasvuo

Jussi Kallasvuo

Johtaja, asiakkuudet
Helsinki
+358 40 503 8667

Keräsimme 43 yleisesti käytettyä lyhennettä ja ilmaisua ja yritämme tässä selittää niiden merkityksiä. Jäikö jokin termi puuttumaan tai vaille selvennystä? Kerro siitä meille kommentoimalla tai lähettämällä sähköpostia info@taaleri.com niin lisäämme listaan!

Aktiivinen sijoittaminen – Sijoitusstrategia, joka perustuu sijoituskohteiden aktiiviseen valintaan ja pyrkimykseen saavuttaa keskimääräistä markkinatuottoa parempi tuotto. Passiivisen sijoittamisen vastakohta.

Allokaatio – Miten salkku jakautuu eri omaisuusluokkiin ja yksittäisiin sijoituskohteisiin omaisuusluokkien sisällä. Hyvä allokaatio on kattavasti hajautettu ja huolella suunniteltu.

Alpha – Alphaa käytetään yleensä kuvaamaan sijoituskohteen aktiivista, markkinatuotosta poikkeavaa tuottoa. Esimerkiksi sijoitusrahastojen yhteydessä alphalla tarkoitetaan rahaston tuoton eroa suhteessa vertailuindeksiin. Koska rahastoilla on myös kuluja, on alphan oltava kuluja suurempi, jotta rahasto pääsee markkinatuottoon, eli tuottaa yhtä hyvin kuin vertailuindeksinsä. Alpha on siten yksi tapa mitata salkunhoitajan osaamista.

Annualisoitu - Muutettu vuosituotoksi, yleensä vertailun helpottamiseksi. Esimerkiksi 1% kuukausittainen tuotto on annualisoidaan seuraavalla kaavalla: (1+1%)^12-1 = 12,7%.

Arvo-osake – Tyypillisesti matalasti hinnoiteltu osake yrityksessä, jonka liiketoiminta on vakiintunutta ja rauhallista. Ominaista usein tasainen osinkovirta, mutta vain maltilliset tulokseen liittyvät kasvuodotukset.

Bear-markkina – Pitkittynyt aika, jona osakemarkkinat laskevat. Rajana pidetään usein 20 prosentin laskua, jolloin sanotaan markkinan olevan bear-markkina. Bull-markkinan vastakohta.

Beta – Beta on helpoin ymmärtää riskin mittarina, joka kertoo, miten arvopaperi on käyttäytynyt suhteessa laajempaan markkinaan. Jos beta on suurempi kuin 1, arvopaperin tuotto on vaihdellut enemmän kuin laajemman markkinan. Ja jos beta on pienempi kuin 1, arvopaperin tuotto on vaihdellut laajempaa markkinaa vähemmän. Mitä korkeampi beta, sitä korkeampi riski.

Bull-markkina – Markkina, joka nousee trendinomaisesti ylöspäin. Bear-markkinan vastakohta.

EKP – Euroopan keskuspankki

Duraatio – Lainan jäljellä oleva, kassavirtapainotettu juoksuaika. Ottaa huomioon sekä lainan juoksuaikana maksettavat korot, että pääoman takaisinmaksun laina-ajan lopussa. Lähtökohtaisesti mitä pidempi on lainan duraatio, sitä suurempi on markkinakorkojen muutosten vaikutus lainan arvoon. Eli sitä suurempi on lainan korkoriski.

ETF (Exchange traded fund) – ETF, eli pörssinoteerattu rahasto, on sijoitusrahasto, jolla käydään kauppaa arvopaperipörssissä. ETF:t muistuttavat perinteisiä sijoitusrahastoja, mutta niitä voidaan ostaa osakkeiden tapaan kansainvälisistä pörsseistä. Useimmat ETF:t ovat ns. passiivisia ja niiden sijoituksissa jäljitellään mahdollisimman tarkasti valittua markkinaindeksiä. ETF:n kulut ovat tyypillisesti aktiivisesti hoidettuja rahastoja matalammat.

Fed (Federal Reserve System) – Yhdysvaltain keskuspankki

Hajautus – Tarkoittaa omaisuuden sijoittamista useaan sijoituskohteeseen vain yhden tai muutaman sijaan. Tutkitusti tehokas tapa vähentää salkun tuottoon liittyvää riskiä - tuotto-odotuksesta tinkimättä.

High yield –velkakirja – Tyypillisesti huonomman luottoluokituksen velkakirja, johon liittyy korkeampi sijoitetun pääoman menettämisen riski ja vastaavasti korkeampi korko.

Inflaatio – Tavaroiden tai palveluiden nimellishintojen nousu, joka johtaa rahan ostovoiman heikkenemiseen (”kymmenellä eurolla saa nyt vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten”). Ilmoitetaan usein prosentuaalisena muutoksena. 

Kasvuosake – Osake tyypillisesti nopeasti kasvavassa yrityksessä, joka maksaa vähän tai ei ollenkaan osinkoja. Kasvuosakkeiden hinnoitteluun liittyy yleensä odotus tuottojen selvästä noususta tulevaisuudessa.

Kehittyneet taloudet – Perinteisesti taloudet, jotka ovat teollistuneet ja joilla on kehittyneet markkinat ja verrattain korkea asukaskohtainen bruttokansantuote. Esimerkiksi Yhdysvallat, Kanada, Japani, Australia ja vauraat Euroopan maat ovat kehittyneitä talouksia.

Kehittyvät taloudet – Talouksia, joiden markkinat eivät ole vielä täysin kehittyneet, mutta joissa talouskasvu on usein kehittyneitä talouksia nopeampaa. Kehittyviin talouksiin luetaan usein: Brasilia, Chile, Egypti, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Kiina, Kolumbia, Kreikka, Indonesia, Intia, Malesia, Meksiko, Pakistan, Peru, Filippiinit, Puola, Qatar, Taiwan, Thaimaa, Tsekki, Turkki Unkari, Venäjä ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat.

Kokonaistuotto – Tuotonlaskentatapa, jossa otetaan huomioon sekä arvopaperin arvonnousu että mahdollinen osinko- tai korkotuotto.

Korkoriski – Riski siitä, että velkakirjojen markkina-arvo laskee markkinakorkojen nousun seurauksena.

Kuponkikorko – Lainan nimellispääomalle maksettava, yleensä vuosittainen korko. 

Likviditeetti – Likviditeetillä tarkoitetaan usein sitä, kuinka nopeasti sijoitus on muutettavissa rahaksi. Esimerkiksi ison pörssiyrityksen osake on tyypillisesti likvidimpi kuin vaikkapa asunto. Mitä enemmän kyseisellä instrumentilla käydään kauppaa, sitä likvidimpi se normaalisti on.

Luottoluokitus – Arvio lainaajan luottokelpoisuudesta, eli vastaa kysymykseen: ”Kuinka todennäköisesti saan rahani takaisin?”. 

Maturiteetti – Päivä, jolloin velkakirja erääntyy maksettavaksi. 

NAV (Net Asset Value) – Yksittäisen rahasto-osuuden arvo. NAV lasketaan joka päivä ja se on mahdollisimman tarkka arvio siitä, minkä arvoisia rahaston yhtä osuutta vastaavat omistukset ovat. 

Nimellinen tuotto – Tuotto, joka ei huomioi muutosta rahan arvossa, eli inflaatiota.

Nimellispääoma – Nimellispääoma on velkakirjaan alun perin sijoitettu pääoma, joka maksetaan yleensä takaisin lainakauden lopussa. Kuponkikorko maksetaan normaalisti lainan nimellispääomalle. 

Ohjauskorko – Keskuspankkien rahapolitiikassaan käyttämä työkalu, jolla pyritään vaikuttamaan rahan tarjontaan ja kysyntään. Käytännössä keskuspankin määrittämä ja perimä korkotaso, jota vastaan se lainaa rahaa pankeille.

Omaisuusluokka – Sijoituskohteita luokitellaan usein ryhmiin, eli eri omaisuusluokkiin. Yleisiä ja laajoja omaisuusluokkia ovat esimerkiksi osakkeet ja velkakirjat.

Osake – Yhtiön liikkeelle laskemia arvopapereita, jotka oikeuttavat omistukseen yhtiössä. 

Osinko – Yrityksen voitosta osakkeenomistajille maksettava osuus. Osinko ei ole kiinteä, vaan vaihtelee vuodesta toiseen. Toisin kuin velkakirjan korkoa, osinkoa ei myöskään ole pakko maksaa.

Osinkotuotto – Yleensä prosentuaalinen vuosituotto, joka kertyy yrityksen maksamasta osingosta. Esimerkki: Yritys A:n osakkeen hinta on 10 euroa ja se maksaa 0,5 euroa osinkoa. Osinkotuotto on tällöin 5%. Kun mietit osinkotuottoa, muista kiinnittää huomiota yrityksen osingonmaksukykyyn myös tulevina vuosina. 

Passiivinen sijoittaminen – Sijoitusstrategia, joka pyrkii maksimoimaan pitkän aikavälin tuottoa pitämällä kaupankäyntimäärän mahdollisimman pienenä. Aktiivisen sijoittamisen vastakohta.

Pääoma – Yritykseen sijoitetut pitkäaikaiset varat, jotka mahdollistavat liiketoiminnan. Varojen lähde voi olla osakeanti, velkakirjojen liikkeellelasku tai liiketoiminnasta kertyneet voitot.

Reaalituotto – Inflaatiolla korjattu tuotto, joka on yleensä nimellistä tuottoa hyödyllisempi mittari. Lasketaan yksinkertaisimmillaan vähentämällä saadusta tuotosta inflaatio. Esimerkiksi jos saamasi korkotuotto on 5 prosenttia ja inflaatio samaan aikaan 2 prosenttia, on reaalituottosi 3 prosenttia.

Salkun kiertonopeus – Mittari, joka kuvaa rahastossa tai sijoitussalkussa käytävän kaupan määrää. Mitä korkeampi kiertonopeus, tyypillisesti sitä korkeammat kustannukset. Lasketaan tavallisesti yksinkertaisesti jakamalla lunastuksilla ja merkinnöillä korjattu viimeisen 12 kuukauden aikana tehtyjen kauppojen arvon summa salkun keskimääräisellä koolla kyseisenä aikana. Esimerkiksi kiertonopeus 2 tarkoittaa, että tarkastelujakson aikana koko salkku on myyty rahaksi ja uudelleensijoitettu yhden kerran. 

Sharpen luku – Riskikorjattu tunnusluku, jolla voidaan arvioida saavutettua tuottoa suhteessa otettuun riskiin. Mitä korkeampi Sharpen luku, sen parempi. 

Sijoitusrahasto – Osakkeisiin, velkakirjoihin tai muihin arvopapereihin varansa sijoittava rahasto, jonka omistavat siihen sijoittaneet sijoittajat.

Tuottoindeksi – Tuottoindeksien laskennassa huomioidaan myös maksetut osingot, kun taas hintaindeksit lasketaan suoraan osakkeiden hintojen muutoksista osinkoja huomioimatta. Tuottoindeksi on siten vertailuindeksinä selvästi totuudenmukaisempi.

Velkakirja – Velkakirjoja laskevat liikkeelle sekä valtiot, että yritykset. Olennaisin ero osakkeisiin on se, että lähes kaikki velkakirjat erääntyvät ja niiden haltijalle maksetaan korkoa. Velkakirjojen tuotto määrittyy niihin liittyvän riskin mukaan ja vaihtelee suuresti.

Vertailuindeksi – Indeksi, jota vastaan sijoitustuotteen tuottoa verrataan. Usein passiivinen ja laaja markkinaindeksi, johon sisältyy iso määrä osakkeita tai korkopapereita. 

Volatiliteetti – Volatiliteettia käytetään mittarina salkun tai laajemman markkinan arvon heilunnalle. 

Yield to maturity (suomeksi usein ”juokseva tuotto”) – Tapa laskea minkä vuosittaisen prosentuaalisen tuoton sijoittaja saisi pitämällä velkakirjan hallussaan sen erääntymiseen asti. On tärkeää huomata, että tämä on yleensä eri asia kuin velkakirjan vuosittain maksama korko, koska YTM huomioi myös velkakirjan arvon sen ostohetkellä.

Jäikö jokin termi puuttumaan tai vaille selvennystä? Kerro siitä meille kommentoimalla tai lähettämällä sähköpostia info@taaleri.com niin lisäämme listaan!

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Kolme penkomisen arvoista yhtiötä
Seuraava
Uskomatonta mutta totta - aurinko paistaa kesällä enemmän kuin talvella!