14.06.2018
Teimme kollegani Jonas Koivulan kanssa salkunhoidon World Tourin toukokuussa. Kiertueemme ulottui kahden viikon aikana meille niin tutun Frankfurtin kautta aina Ranskaan ja New Yorkiin. Kuuntelimme tai tapasimme parhaan arviomme mukaan noin 70 yhtiötä ja tukun analyytikoita sekä muita sijoittajia ympäri maailmaa – ja lisäksi usein niin arvaamattoman Mr. Marketin. Hänhän tunnetusti tempoilee suuntaan jos toiseen mielialansa mukaan ja toimii siten markkinoiden tunnelmamittarina.
Saimme kuin saimmekin sovittua tapaamisen erääksi aurinkoiseksi illaksi Mr. Marketin kanssa Kimpton Ink48 -hotellin kattobaariin läntisellä Manhattanilla. Herra oli selvässä, tai se on ehkä väärä sana, bull-moodissa ja muutamien drinksujen jäljiltä avoimena markkinanäkemyksestään. Maisemat ja kaunis ilma eivät meininkiä ainakaan hillinneet. Korostettakoon vielä, että Mr. Market on siis fiktiivinen hahmo, eivätkä kyseiset kommentit edusta Taalerin näkemystä. Monista aiheista olemme silti Mr. Marketin kanssa samaa mieltä. Seuraavaksi esittelen hänen kolme pääpointtiaan keskustelumme perusteella.
Alkuvuoden paniikki. ”Tämä oli klassinen pikkuravistelu. Halusin nähdä, kuinka herkästi bulleroiden sukat kastuvat. Arvasin oikein, että oikein vuolaasti lorisee, kun globaali nousukausi jatkuu jo kymmenettä vuotta ja otsikot ovat täynnä negatiivista roskaa. Uskomatonta, että jengi myy, vaikka S&P 500:n tulokset kasvavat selvästi päälle 20 prosenttia tänä vuonna muun muassa Trumpin verohelpotusten saattelemana. Viimeistään Q1-tuloskausi osoitti, että tulokset tulevat selvästi yli geelitukkien estimaattien. Ei ketään kiinnostanut, että S&P 500 ei ole laskenut miesmuistiin sellaisina vuosina, joina indeksin EPS on kasvanut yli 10 %. Tällainen hätäily osoittaa, että välinpitämättömyys ei ole vielä tarpeeksi korkealla leikin katkeamiseen. Kaiken lisäksi myyntipaniikissa S&P:n eteenpäin katsova P/E-estimaatti oli luokkaa 16 – ei alkuunkaan paha!”
Sykliset eivät kiinnosta. ”Kuten edellä jo ilmeni, porukka pelkää syklin laskuvaihetta ja laskumarkkinaa ihan tosissaan. Syklin huipullahan tunnetusti tuppuyrityksetkin tekevät jonkinmoista tulosta, elleivät sitten ole aivan pahnan pohjimmaisina. Samalla ne myös näyttävät halvoilta olematta sitä oikeasti. Tämä yhtälö osoittautuu lopulta monille spekulanteille kalliiksi. Itse en halua näitä nyt omistaa ja saman olen havainnut monia Nykin hedge-kavereitani jututtaessani. Auta armias, jos pulju on vielä kaiken muun lisäksi velkainen. Pysyn visusti erossa niistä. On helpompi pelata defensiivisempien nimien kautta, vaikka hieman enemmän joutuisikin pulittamaan. Nekin hakataan sitten laskussa, mutta selvästi maltillisemmin.”
Tekki jyrää nyt ja myös jatkossa. ”Osa muistelee vielä teknokuplaa. Siinähän muistelee. Se on virhe. Tekki on täällä, putiikit tekevät tulosta, kasvavat kovaa ja jokaisella toimialalla survotaan tekkihankkeisiin rahoja kilpaa, jotta edes kestetään kelkassa. Digikaivo on syvä. Tämä on todellisuutta. Olettehan nähneen Buffettinkin tunkevan jaardejaan tekkiin, kun fomo (fear of missing out) leijaili lopulta Omahaan. Tai sitten hänestä on tullut piiloindeksoija. Omppuhan on indeksipellejen unelmapaperi. Se on toki selvää, että tietyissä nimissä tulee lopulta itku, kun valuaatiot ovat tapissa ja unelmat eivät toteudukaan. Kategorisesti tekki silti toimittaa. Siinä kyydissä kannattaa olla mukana. Useissa tekkilapuissa ja tietyissä tapauksissa jopa indeksitasolla näen hyvää arvoa kasvuvauhti huomioiden. FANGeissa ja muissa jättitekeissä aion silti pelotella markkinoita aina välillä regulaatioriskeillä, ja esimerkiksi Facebookia oli kiva myydä tietovuotoskandaalin yhteydessä. Pistin fyrkat Netflixiin. Ihan sama, mitä se maksaa, sehän nousee 100 % p.a. ikuisesti.”
Mr. Market alkoi olla näiden purkauksiensa jälkeen kohtuullisen sekavassa tilassa, joten jätetään ne höpinät muihin foorumeihin. Meillä sen sijaan aikaero alkoi painaa, vaikka joimme Mr. Marketia hämätäksemme vain tonic-vettä jäillä.