17.08.2016
Keskuspankit sijoittajan tukena, yksittäiset tapahtumat jäävät markkinahälyksi
Sijoittajan elämä on pelottavaa, uusia vaaroja on aina edessä vaanimassa. Vuoden alussa pelättiin energiayhtiöiden velkajärjestelyjä ja Kiinan talouden romahdusta. Kesäkuun loppupuolella brittien kansanäänestys EU-jäsenyydestä pilasi juhannustunnelmat. Sittemmin Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanja on kirvoittanut keskustelua demokratian turmiosta.
Totuus on usein tarua ihmeellisempää. Kuka olisi uskonut, että vuoden alusta tarkasteltuna yhdysvaltalaisten energiayhtiöiden lainat ovat tuottaneet yli kaksi kertaa muita riskilainoja paremmin, brittiläisten isojen yhtiöiden osakekurssit ovat nousseet eniten kaikista päämarkkina-alueista ja saman maan kolmenkymmenen vuoden pituiset joukkolainat ovat olleet ylivertainen sijoitus mihin tahansa sijoitusluokkaan verrattuna? Ylipäätään lähes kaikki riskisijoitukset ovat nousseet selvästi yli Brexitiä edeltävien tasojen.
Mitä tästä opimme?
Yksittäisten tapahtumien ympärille on helppo luoda draamaa. Talouskanavissa pienetkin uutiset kulutetaan loppuun kerta toisensa jälkeen. On ymmärrettävää, että sijoittajat hermostuvat ja tekevät välillä epärationaalisia sijoituspäätöksiä – pitkä sijoitushorisontti muuttuu kovin nopeasti hyvin lyhyeksi.
Jokaisella sijoittajalla pitäisi olla oma sijoitusstrategia. Se voi olla hyvin yksinkertainen tai sitten sisältää enemmänkin sijoitustoiminnallisia hienouksia. Kun sijoitusstrategia on päätetty, markkinaliikkeiden merkitystä pitäisi aina arvioida strategian näkökulmasta, eikä reagoida niihin tunnepohjaisesti.
Nykymaailmassa kaikkein tärkeintä on löytää olennaiset muuttujat kaiken hälyn keskeltä. Yksittäisten tapahtumien sijaan markkinakorot, keskuspankkien rahapolitiikka, raaka-aineiden hintakehitys ja yritysten tuloskertymä ovat huomattavasti olennaisempia muuttujia, kun ennustetaan riskisijoitusten kehitystä tästäkin eteenpäin.
Lue myös markkinakatsauksemme.