24.04.2017

Finanssitoimialan, kuten myös lähes kaikkien muidenkin toimialojen, suurin tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus kohdistuu asiakkaiden käyttäytymisen muutokseen. Erityisesti teknologian tarjoamat mahdollisuudet mullistavat perinteiset toimintamallit. Liiketoimintamalleja, joissa asiakkaan rooliksi on jätetty yksipuolisen informaation ja epäselvän hintakuvan passiivinen vastaanottaminen, halutaan haastaa.

Tällä hetkellä finanssimarkkinaa hallitsee vielä hetken aikaa hämmennys, minkälaiset toimintamallit nousevat asiakkaiden suosioon ja sitä kautta voittajiksi. Yksi trendi kuitenkin näyttäytyy nyt jo varsin vahvana, nimittäin asiakkaiden halu itse ohjata varojensa kohdistumista. Halutaan toimia suoraan markkinoilla ilman rahastavia välikäsiä.

Suorasta toiminnasta on hyvä esimerkki voimakkaasti kasvussa oleva joukkorahoitus eli crowdfunding. ”Joukkorahoitus kuvaa tapaa tehdä yhteistyötä ja saada huomiota henkilöiden tai organisaatioiden hankkeille, joiden rahoittaminen tapahtuu keskenään verkostoituvien ihmisten avulla, yleensä internetin välityksellä” (Wikipedia).

Joukkorahoituksesta on tullut yksi rahoituksen muoto ja varsin usein siihen liitetään yhteisöllisyyden elementti. Joukkorahoitusmarkkinassa on vielä lastentauteja ja sijoittajien sinisilmäisyyttäkin, mikä on ymmärrettävää uuden rahoitusmuodon tässä kehitysvaiheessa. Kehittyessään joukkorahoitus tulee vaatimaan kasvavassa määrin riippumatonta informaatiota ja analyysia sijoittajan tueksi.

Taalerilla on kehitetty joukkorahoituksen filosofiaan perustuvaa yhteissijoitustuotetta nimeltään kanssasijoittaminen. Mallissa Taaleri analysoi sijoituskohteen ja sijoittaja puolestaan arvioi Taalerilta saadun materiaalin ja oman näkemyksensä perusteella, tekeekö sijoituksen kohteeseen. Kanssasijoittamisessa Taaleri ja sijoittajat tekevät yhdessä sijoituksen samoilla ehdoilla ja arvostuksella esimerkiksi listaamattomaan yritykseen.

Taalerilla on kehitetty joukkorahoituksen filosofiaan perustuvaa yhteissijoitustuotetta nimeltään kanssasijoittaminen.

Malli on sijoittajalle helppohoitoinen. Jokainen sijoittaja valitsee portfolioonsa sijoituskohteita, jotka täyttävät niin riskin kuin tuotto-odotuksenkin osalta juuri hänen sijoituskriteerinsä. Taalerin tehtäväksi jää sijoituksen hoitaminen ja sen kehityksestä raportointi. Kanssasijoittamisessa Taaleri ja sijoittajat ovat yhteisöllisesti ”samassa veneessä” sijoituskohteeseen sijoittamisessa. Mitään ylimääräisiä välikäsiä ei tarvita.

Konkreettisia kohteita kanssasijoittamisessa Taalerilla on ollut jo useita. Taaleri on toteuttanut sijoittajien kanssa mm. sisäovia valmistavan Matti-Ovi Oy:n hankinnan muutamia vuosia sitten. Taaleri omistaa Matti-Ovi Oy:stä 20 %, yhtiön johto samoin 20 % ja kanssasijoittajat 60 %.

Sama toimintamalli on ollut käytössä Rauman Telakan osalta (Rauma Marine Construction Oy), joka viime syksynä allekirjoitti aiesopimuksen Suomen Merivoimien kanssa neljän uuden sota-aluksen rakentamisesta. Kanssasijoittajien ja Taalerin omistama Taaleri Telakka omistaa 21,4 % Rauman Telakasta.

Vuoden vaihteessa kanssasijoituskohteeksi muodostui myös Finnfleetin liiketoimintaan liittyvä sijoitus, jossa tehdään sijoituksia kansainväliseen merenkulkuun yhdessä suurimpien varustamoiden kanssa. Yhtiö tekee aikarahtisopimuksia, joilla se saa rahtilaivan käyttöönsä 1-3 vuodeksi.

Taalerin kanssasijoittaminen on vain yksi muunnelma joukkorahoituksesta, jossa sijoittajat pääsevät sijoittamaan suoraan analysoituun yritykseen ja itse päättävät, ovatko kiinnostuneita sijoittamaan yritykseen samoilla ehdoilla kuin palvelua tarjoava yritys.

On aivan selvää, että markkinoilla on jo ymmärretty suoran rahoituksen olevan merkittävä trendi. Siksi myös tuotekehittely eri asiakassegmenteille ja erikokoisille hankkeille on vahvasti käynnissä. Satojen vuosien jälkeen teknologia näyttää muuttavan asetelmia myös finanssimaailmassa. Asiakkaasta näyttää tulevan kuningas, jolla on valta tehdä päätökset. Kabinetit jäävät tällöin sivurooliin. Tämä voi auttaa omistajuuden roolin nousua Suomessa – ja omistajuushan kuuluu kaikille.

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Vastuullinen sijoittaminen – liian iso teema jättää huomioimatta
Seuraava
Venäjä uuden ajan edessä