10.03.2016

”Kansainvälinen rahoitusmarkkina” syyllinen Suomen taloudelliseen tilaan

Juhani Elomaa

Toimitusjohtaja

Elintasomme todelliset maksajat eivät ole mukana neuvotteluissa

Työmarkkinaosapuolet, hallitus, poliitikot ja media ovat pyörittäneet ennennäkemätöntä näytelmää nimeltä ”Yhteiskuntasopimus”. Näihin neuvotteluihin liittyy olennaisesti median rooli, joka herkeämättä syytää kuukaudesta toiseen kaikkien kanavien kautta viestiä, miten huonosti meillä Suomessa asiat ovat.

Näissä karkeloissa on vaikea kenenkään säilyä optimistisena. Päättäjät eivät pysty päättämään, osapuolet eivät pysty sopimaan ja rahat ovat aina loppu. Miten tästä itseruoskinnan masokistisesta maailmankuvasta päästäisiin Suomessa eteenpäin? Köyhällä maalla ei ole varaa pitää tällaista korporatiivista näytelmää käynnissä kovinkaan pitkään.

Syyllinen tähän näytelmään ja sen pitkiin versioihin on kansainvälinen rahoitusmarkkina, joka on valmis rahoittamaan Suomen kansantaloutta mitättömällä korolla ja niin paljon kuin Suomi vain haluaa lainata. Ja Suomihan näyttää haluavan. Meillä on varaa eivätkä rahat lopu, koska me emme tuhlaa ”omia rahojamme”.

Viimeiset kymmenen vuotta ovat saaneet kansan suussa oman nimensä: menetetty vuosikymmen. Vuosittain lainaamme kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta lisää 5-8 miljardia euroa pitääksemme julkisen talouden tasapainossa. Luku vastaa karkeasti vuosittain ansiotuloistamme kannettavaa kokonaisverokertymää.

Valtion velkaantuminen ei sinällään ole yksinkertainen asia, koska velkaerää vastaa aina saman suuruinen varallisuuserä jollain toisella talouden sektorilla. Ongelmaksi ja tulevia sukupolvia kohtaan epäoikeudenmukaiseksi velkaantuminen tulee silloin, kun tulevaisuuden kuvaan yhdistetään Suomen väestörakenteen muutos ja väkiluvun pieneneminen.

Olemme tekemässä massiivista maksutaakan siirtämistä tuleville pienemmille sukupolville. Haluamme pitää saavutetut edut ja elintason, vaikka velkaannumme vuosi toisensa jälkeen. Asia ei näytä kiinnostavan ketään, vaikka jo nykyisellä velkataakalla yhden prosenttiyksikön nousu korkomarkkinoilla tarkoittaa 1 000 000 000 euron lisäystä korkokuluihin.

Kuka edustaa näitä todellisia tulevia maksajia käynnissä olevissa neuvotteluissa? Heidän edustuksensa on vaikea toteuttaa, mutta sitä suuremmalla syyllä neuvotteluosapuolilta voi perustellusti odottaa vastuullista otetta ja oikeudenmukaisuutta yli sukupolvirajojen.


Lue myös uusin markkinakatsauksemme: "Raaka-aineiden alamäki pysähtyi, osakkeissa käänne nähtävissä."