28.10.2015

Kulttuurimme kahlitsee - riski ei ole vihollinen

Juhani Elomaa

Toimitusjohtaja

Suomalaisuuden ytimessä on varovaisuus kaikkea tuntematonta kohtaan. Turvallisuushakuisuus korostuu myös suomalaisten yritysjohtajien toimissa. Nykyinen taloustilanteemme kuitenkin huutaa uusia avauksia ja rohkeutta. Mistä siis tulevat ne uudet rohkeat johtajat, jotka suhtautuvat epävarmuuteen ja siitä aiheutuvaan riskiin uudella tavalla?


Esimerkistä voisi käydä tarina, jossa suomalainen nostolaitteita valmistava yritys yhdistyy vastaavaan amerikkalaiseen yritykseen. Jossain kohtaa yhdistymistä yritysten kulttuurit ja arvopohjat törmäävät ja yhtenä erottavana asiana on suhtautuminen yleisesti ottaen riskiin ja riskinottoon. Miten yhdistetään amerikkalaisten ja suomalaisten omistajien näkemykset yrityksen pääomarakenteesta ja millaisella riskillä yritystä jatkossa ohjataan?


Suomalaiset ja amerikkalaiset ovat syöneet erilaisia aamumuroja ja kasvaneet erilaisissa kulttuureissa. Meidän suomalaisten on välillä vaikeaa ymmärtää muita, koska olemme olleet pitkään eristyksessä omalla ”saarellamme” yhdenmukaisen kulttuurin ympäröimänä ja yhden totuuden vietävänä. Oman kielen ja kulttuurin merkitys korostuu myös kokemusmaailmassa ja siinä, miten käsitämme sanojen merkityksen.


Wikipedian mukaan Suomessa riski-sanaa käytetään synonyyminä epäonnistumisen tai uhan todennäköisyydelle. Riski-sanan ymmärtäminen muualla maailmassa on moniulotteisempaa. Sanan alkuperä tulee latinan verbistä risicare, joka tarkoittaa uskallusta valita suunta tai toiminta, joka voi onnistua tai epäonnistua. Länsimaisessa kulttuurissa riski kuvataan epävarmuutena tulevaisuuden lopputuloksesta.


Minulla on kotona keittiön seinällä taulu, joka muistuttaa siitä, miten tärkeää on rikkoa nimenomaisesti suomalaista ajattelua ja kulttuuria liiketoiminnassa - vai mitä pidätte vanhasta suomalaisesta sanalaskusta ”ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa".


Suomen talouden tulevaisuuden kehittyminen ja maamme yritysrakenteen monipuolistaminen on kiinni kyvystä luoda uutta liiketoimintaa. Sitä ei synny valtion toimenpiteillä, vaikka valtio luokin sille olosuhteet ja ympäristön. Uuden, menestyvän liiketoiminnan luominen on yritysten tehtävä, ja perustuu riskienhallinnalle ja laskelmoitujen riskien ottamiselle.


Kaikki johtajat osaavat leikata kuluja, mutta kaikki johtajat eivät osaa kasvattaa yritystään. Suomessa suurten yritysten tulisi nyt astua esiin, ja tehdä merkittäviä panostuksia uusiin liiketoimintoihin ja samalla siirtää fokus kulujen leikkaamisesta uuden luomiseen. Uusilla investoinneilla suuryritykset osoittavat johtajuutta ja erityisesti uskoa kotimaahamme. Samalla ne luovat uusia työpaikkoja sekä hyvinvointia Suomeen.


Tässä ajassa korostuu pörssiyhtiöiden hallitusten kyky haastaa ja tukea ylintä johtoa kasvustrategian toteuttamisessa ja kotimaan suosimisessa. Yritysten johdon keskittyessä omaan turvallisuuteensa on hallitusten otettava aloite ja toimittava.


Ulkomailta on rekrytoitavissa hyviä (lue: kulttuurimme painolasteista vapaita) huippujohtajia Suomeen, jotka omalla esimerkillään kasvattavat myös suomalaista tulevaisuuden johtajistoa kansainvälisyyteen ja monipuolisempaan ajatteluun. Riski ei saa käsitteenä olla yrityksille vihollinen, vaan sen pitäisi hallittuna elementtinä tarjota mahdollisuuksia kasvuun ja samalla luoda vaurautta kansantaloudelle, joka on rankattu kerta toisensa jälkeen maailman innovatiivisimpien talouksien joukkoon.


PS. Keittiömme taulussa lukee:


”To Accomplish GREAT THINGS we must NOT ONLY ACT, but ALSO DREAM, not ONLY PLAN, but ALSO BELIEVE.”

Juhani Elomaa

Toimitusjohtaja