13.03.2019
Yksi suurimmista, maailmanlaajuisesti ihmisten elämään lähivuosikymmeninä vaikuttavista muutoksista on ilmaston lämpeneminen seurauksineen. Maapallolla satojatuhansia vuosia eläneet ihmiset ovat aiemmin menestyksellisesti selvinneet useista jää- ja lämpimistä kausista. Nykyisen holoseeniseksi kutsutun aikakauden aikana maapallon ilmasto on ollut suhteellisen vakaa noin 11,500 vuotta. Nyt sekä ihmisellä että luonnolla on suuria vaikeuksia sopeutua muutoksiin, koska ilmaston muutosvauhti on niin nopea. Suomessa keskitalvikaan ei tunnu olevan enää entisensä: Ilmatieteen laitoksen mukaan helmikuun 2019 keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä oli +0,4C ja helmikuun ylin lämpötila +7,6C.
Hiilidioksidin luontainen pitoisuus ilmakehässä oli teollistumisen alkuun asti noin 0,028 % tilavuudesta mutta on nyt noussut noin 0,0412 %:iin eli lähes 50 % aiemmasta. Kasvihuonekaasut eivät toki ole pelkästään pahasta. Hiilidioksidin ja muiden ns. kasvihuonekaasujen ilmakehässä esiintymisen ansiosta maapallon keskimääräinen pintalämpötila on noin +15C, kun se muuten olisi -18C. Viimeisten vuosikymmenten aikana ihmisen toiminnan – erityisesti kasvavien hiilidioksidipäästöjen – seurauksena maapallon ilmasto on kuitenkin alkanut selvästi lämmetä. Climate Action Tracker arvioi, että nykyisten ilmastopoliittisten linjausten jatkuessa maapallon ilmaston lämpenemisen suuruus esiteollisesta ajasta vuoteen 2100 olisi 3,1-3,5C. Pariisin ilmastosopimuksessa (COP21) asetettiin tavoitteeksi pyrkiä rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousu alle 1,5 asteeseen.
Mikäli maapallon keskilämpötila edelleen selvästi nousee, sen arvioidaan johtavaan laajaan aavikoitumiseen, mannerjäätiköiden katoamiseen, valtamerten pintojen nousuun ja äärisääilmöiden yleistymiseen. Professori Yuval Harari on rinnastanut ilmastonmuutoksen vaikutuksiltaan maailmansotiin. Nationalistiset ratkaisut eivät ole riittäviä, koska ilmastoon vaikuttavat eri puolilla maapalloa asuvien ihmisten teot ja keskinäisten riippuvuussuhteiden takia ilmaston lämpenemiseen liittyvät haittavaikutukset ulottuvat laajalle.
Professori Yuval Harari on rinnastanut ilmastonmuutoksen vaikutuksiltaan maailmansotiin.
Merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöistä liittyy energiaan, joten energiaratkaisuilla on tärkeä rooli taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Öljynviejämaiden järjestö OPEC ennustaa, että primäärienergian kysyntä kasvaa vuoteen 2040 mennessä edelleen noin neljänneksellä, jolloin fossiilisten polttoaineiden osuus olisi noin ¾ kokonaisenergiantuotannosta. Pariisin ilmastosopimuksessa sovittuun tavoitteeseen tuskin päästään, ellei energiantuotannossa luovuta kaikista fossiilisista polttoaineista. Suomen vastikään eronnut hallitus päätti kieltää kivihiilen käytön energiantuotannossa vuodesta 2029 lähtien. Poliittinen paine sekä ilmastonmuutoksen tuomat riskit ja mahdollisuudet ohjaavat investoimaan uusiutuvaan energiaan.
Aurinkoenergia ja tuulivoima ovat jo nyt markkinaehtoisesti kilpailukykyisiä vaihtoehtoja uustuotannossa suhteessa muihin energiamuotoihin.
Uusiutuvien energialähteiden osuus uustuotannosta kasvaa perinteisiä energialähteitä (fossiilisia polttoaineita, vesivoimaa ja ydinvoimaa) nopeammin uusiutuvan energian tuotantoteknologioiden kehittyessä ja tuotantokustannusten laskiessa. Parhaat kasvumahdollisuudet ovat aurinko- ja tuulivoimalla, jotka ovat sekä kustannustehokkaita että päästöttömiä energiantuotantovaihtoehtoja. Esimerkiksi Suomessa tuulivoiman tuottavuus on arviolta lähes tuplaantunut vuosikymmessä. Vastaavasti massatuotannon myötä aurinkopaneelien hinta on pudonnut murto-osaan aiemmasta. Aurinkoenergia ja tuulivoima ovat jo nyt markkinaehtoisesti kilpailukykyisiä vaihtoehtoja uustuotannossa suhteessa muihin energiamuotoihin.
Murros luo sijoittajalle mahdollisuuksia. Vastuullisen omistamisen mahdollistajana Taaleri tarjoaa asiakkailleen tilaisuuden sijoittaa uuteen aurinko- ja tuulienergiaan kansainvälisesti sijoittavaan rahastoon. Rahaston tavoite on rakennuttaa 1,000 MW uusiutuvan energian sähköntuotantokapasiteettia. Tällä saavutetaan arviolta miljoonan tonnin vähennys vuosittaisiin hiilidioksidipäästöihin, mikä vastaa noin 100,000 suomalaisen vuosittaista hiilidioksidipäästömäärää.
Asiakkaidensa kumppanina Taaleri on jo nykyisin Suomen toiseksi suurin tuulivoiman tuottaja. Tämän lisäksi Taalerilla on kehitteillä, rakenteilla ja toiminnassa teollisen mittaluokan tuuli- ja aurinkovoimahankkeita mm. Ruotsissa, Serbiassa, Jordaniassa ja USA:ssa. Tätä on vaikuttava vastuullisuus käytännön tekojen kautta.