01.06.2016

Metsästä tulosta

Jyrki Ketola

Johtaja, metsäsijoitukset

Suomen metsien puuston kasvu on lisääntynyt 1970-luvun alusta noin 90 %. Hyvä tulos, mutta miten?

Metsien puuvarat olivat 1970-luvun alussa huonot. Aiemmin tehdyt metsien harsinnat, jatkuva kasvatus tai millä nimellä sitä halutaankin sanoa, olivat johtaneet harvoihin ja vähäpuustoisiin metsiin. Nykyisin metsissä on noin 50 % enemmän puuta hehtaarilla. Silloin pilalle harsitut vähäpuustoiset metsät kasvoivat kituliaasti.

Toiseksi suurin kasvun lisäys on tullut soiden tai soistuneiden metsien ojituksista, niiden osuus kasvun lisäyksestä on ollut noin 25 %. Puiden kasvun kannalta maassa ei ole koskaan liikaa vettä, mutta kun maassa on paljon vettä, ei siellä ole puiden juurten tarvitsemaa happea. Neulaset ja lehdet tuottavat sokereita, joista osa matkaa juurille. Jotta sokerit voivat muuttua juurten tarvitsemaksi energiaksi, tarvitaan maahan myös happea. Siksi metsiin kaivetaan ojia.

Metsiin tehdään avohakkuita ja sinne tehdään kaivinkoneella mättäitä tai laikkuja. Entäpä jos hakkaisimme vai isoja ja huonolaatuisia puita pois? Uusien puiden syntyminen havumetsien alle on hidasta ja kovin usein käy niin, että metsästä tulee harva. Lisäksi isojen puiden korjuussa pienemmät puut helposti vaurioituvat. Jotta korjuuvaurioita ei tulisi merkittävästi, tarvitsisimme huomattavasti nykyistä isompia hakkuukoneita, jotka voisivat nostaa puita hakkuun yhteydessä.

Nykyisin isoin osa päätehakkuista tehdään kansankielellä avo- tai siemenpuuhakkuina. Miksi istutamme taimia, kun siemenpuilla saa hyvän taimikon? Karkeilla routimattomilla maalajeilla, joihin kuuluvat karkea hieta, hiekka ja sora, sopii luontainen uudistaminen hyvin. Hieman kaivinkoneella maanpintaa rikki ja siemenpuut tuottavat hyvän taimikon. Routivilla savikoilla ja hiesumailla syksyisin ja keväisin esiintyy roustetta. Meistä jokainen on nähnyt pakkasyön jälkeen maasta nousevia kauniita muutaman sentin korkuisia ”jääpillejä”. Harmillisesti niiden mukana nousevat pienet juuri siemenestä syntyneet puuntaimet maanpinnalle ja kuolevat. Se on toinen syy, miksi puita istutetaan metsiin. Toinen syy on istutettavien taimien nopea kasvu, ne pärjäävät paremmin kilpailussa heinien ja vadelman kanssa.

Taimikoita perataan ja harvennetaan, mitä hyötyä siitä on? Kaikki lehtipuumme uudistuvat ns. vesasyntyisesti, eli kanto- tai juurivesoista. Niiden kilpailuetu pieneen havupuun taimeen verrattuna on ison puun juuristo ja ison puun täyspitkä solurakenne. Jos ihminen ei tee mitään, lehtipuusto valtaa alueen pitkäksi aikaa. Metsänomistajan kannalta aivan liian pitkäksi aikaa. Taimikoista poistetaan vesasyntyistä lehtipuuta ja harvennetaan taimikko siihen tiheyteen, että tulevaisuudessa puut voidaan korjata taloudellisesti teollisuuden käyttöön.

Harvennushakkuissa puuston kasvu ohjataan taloudellisesti arvokkaimpiin puihin. Kuitupuukokoisesta koivusta metsäomistaja saa hakkuussa euron tai pari euroa. Isosta tukkipuusta noin 50 euroa. Harvennushakkuissa poistetaan huonolaatuiset puut, jotka menevät yleensä selluloosatehtaalle. Harvennushakkuita tehdään yleensä kaksi kertaa metsikön kiertoaikana, joka on yleensä 50 – 100 vuotta. Hyvälaatuisia puita jää harvennushakkuiden jälkeen noin 500 - 600 hehtaarille. Näin saadaan niitä 50 euron hintaisia tukkirunkoja.

Edelliseen oli lyhyesti tiivistetty taloudellisen metsänhoidon perusteet. Todellisuudessa hyvään tulokseen pääsemiseen tarvitaan hyvää luonnon- ja metsänhoidon osaamista. Pitää arvostaa luontoa, sen moninaisuutta, kaikki lähtee siitä.

Suomessa metsien kasvun lisääntyminen jatkuu, kuinka paljon, sitä emme tiedä. Samoin tapahtuu myös hakkuille. Puuta korjataan entistä enemmän ja tulevaisuudessa myös arvokkaan tukkipuun hakkuut lisääntyvät merkittävästi. Teollisuus on huomannut tilanteen ja uusia investointihankkeita hyvän raaka-aineen lähteille on useita.

Sijoittajan kannalta metsä on hieman tylsää ja hidasta. Toisaalta kulut ovat keskimäärin vain 15 - 20 % tuloista. Tulos ennen veroja noin 80 – 85 % liikevaihdosta. Ei putkiremontteja, ei vajaakäyttöastetta, ja tarjolla on hyvä inflaatiosuoja.

Jyrki Ketola

Johtaja, metsäsijoitukset