02.09.2016

Mikä on kehittyvien markkinoiden 12 % nousun takana?

Visa Manninen

Salkunhoitaja

Kehittyvät osakemarkkinat ovat tuottaneet tänä vuonna euroissa mitattuna 12 %, kun USA:ssa nousu on ollut 5 % ja Euroopassa kurssit ovat laskeneet 3 %. Brasilia (+61 %) johtaa kehittyvien markkinoiden nousutilastoa, Venäjä (+24 %) tulee isommista markkinoista kakkosena. Etenkin alkuvuoden uutisvirran perusteella harva varmaan olisi uskonut näin koviin tuottolukuihin. Mikä on kehittyvien markkinoiden nousun takana?

Mielestämme tärkeimmät ajurit ovat odotettua paremmin kestänyt Kiinan talous ja myös muiden kehittyvien talouksien kasvun kiihtyminen, raaka-aineiden odotettua vahvempi kysyntä ja hintojen vahvistuminen, kevyenä säilyvä kansainvälinen rahapolitiikka ja dollarin vahvistumisen loppuminen. Nousua on tukenut myös sekä osakkeiden, velkakirjojen ja valuuttojen houkutteleva arvostus. Lisäksi voisi todeta, että poliittinen riski on realisoitunut monella markkinalla, mutta nämä pettymykset ovat jo pitkälti hinnoiteltu kursseihin.

Avataan hieman kutakin kohtaa erikseen.

1. Alkuvuonna pelättiin Kiinan valuutan vahvaa devalvoitumista ja kesää kohti mennessä velkaongelmien kriisiytymistä. Kumpikaan skenaario ei toteutunut. Asiat on hyvä myös laittaa perspektiiviin. Kiinan juan on kyllä devalvoitunut 10 % vuoden 2014 alusta, mutta verrattuna 27 %:n vahvistumiseen vuosina 2005-2013 muutos ei ole vielä kovin suuri.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan kehittyvien markkinoiden talouskasvu kiihtyy joka vuosi seuraavien viiden vuoden aikana, kun taas kehittyneissä talouksissa kasvu pysyy ennallaan. Kasvuero näyttäisi siis suurenevan usean vuoden supistumisen jälkeen. Juuri suurenevalla kasvuerolla ja positiivisilla kasvuyllätyksillä on havaittu positiivinen yhteys osakkeiden hyvään kurssikehitykseen. Korkeana pysyttelevä kasvu ei pelkästään riitä hyvän kurssikehityksen tuottamiseen.

2. Alkuvuonna öljyntuotanto ylitti kysynnän noin kahdella miljoonalla tynnyrillä per päivä ja öljyn hinnan pelättiin laskevan pysyvämminkin 20 dollarin tienoille. Nyt syksyllä tuotanto ja kysyntä ovat kuitenkin tasapainossa ja öljyn hinta on noin 50 dollarissa tynnyriltä. Öljyn kysyntä etenkin Intiassa ja Kiinassa on kasvanut, kun samanaikaisesti globaali tuotanto on laskenut. Myös ensi vuonna päiväkulutuksen odotetaan kasvavan yli miljoonalla tynnyrillä, mutta tuotannossa on vain pientä kasvua. Rohkeimmat veikkaavat jo lähes 70 dollarin tynnyrihintaa ensi kesälle. Vahvistuvat raaka-aineiden hinnat auttavat raaka-aineriippuvaisia maita tasapainottamaan budjettejaan ja parantamaan vaihtotaseitaan.

3. Kehittyvien markkinoiden osakekurssit ja valuutat kääntyivät voimakkaaseen laskuun kesällä 2013, kun USA:n keskuspankki ilmoitti vähentävänsä velkakirjojen ostoa ja siten leikkaavansa velkaelvytystä. Vaikka nyt lähikuukausina lähestyvä FEDin koronnosto varmasti aiheuttaa kurssiheiluntaa, rahapolitiikka tulee todennäköisesti säilymään kevyenä pitkään. Mahdollisesti vahvistuva dollari vaikuttaisi kehittyvien markkinoiden kehitykseen negatiivisesti. Dollari on kuitenkin vahvistunut jo merkittävästi, lähes 20 % euroa vastaan 2014 alkupuolelta ja merkittävä vahvistuminen näiltä tasoilta on epätodennäköistä.

4. Kehittyvien osakemarkkinoiden arvostuskertoimet ovat 17 % alle Euroopan ja 27 % alle USA:n arvostuskertoimien. Kehittyvien markkinoiden valtion velkakirjatuotteet tarjoavat 5-6 %:n tuottotasoa paikallisessa valuutassa ja yli 3 % kovissa valuutoissa. JP Morganin kehittyvien talouksien valuuttaindeksi laski 42 % vuosina 2011-2015. Nyt nousua on tullut pohjilta vasta 8 %. Arvostukset ovat siis hyvin houkuttelevat.

Yhteenvetona voisi todeta, että rahavirtojen kääntymiselle ja hyville tuotoille löytyy vahvat perusteet.

Visa Manninen

Salkunhoitaja