22.03.2018
Pörssisijoittajat ovat viime aikoina heränneet teknologiayhtiöiden ruusuisiin kasvunäkymiin, kasvuodotukset ovat lähteneet paisumaan ja rahaa on virrannut sisään. Onko tämä nyt se vallankumous, jota luvattiin jo 2000-luvulla?
Teknologian ajama muutosnopeus näkyy hyvin vahvasti myös suurten osakeindeksien sisällöissä. Yhdysvaltalaisen S&P 500-indeksin viisi suurinta yhtiötä markkina-arvossa mitattuna ovat kaikki teknologiayhtiötä. Aasiassakin teknologiayhtiöt ovat kiilanneet melko vakuuttavasti kärkeen ja toimivat suunnannäyttäjinä jopa globaalilla tasolla.
Miten on asian laita Euroopassa? Euroopan suurimpia yhtiöitä kuvaavassa Stoxx 600- indeksissä kovasti kasvavat teknologiayhtiöt lähinnä loistavat poissaolollaan saksalaista SAP:ia lukuun ottamatta.
Suurimmat eurooppalaiset yhtiöt ovat myös vanhempia ja tekevät huonompaa tulosta kuin yhdysvaltalaiset vastineensa. Yhdysvaltalaisen S&P 500 -indeksin viiden suurimman yhtiön perustamisvuosien keskiarvo on 1989, ja ne ovat viiden viimeisen vuoden aikana kasvattaneet liikevaihtoaan keskimäärin 20,9 prosenttia vuodessa. Eurooppalaisen Stoxx 600 -indeksin viiden suurimman yhtiön keskimääräinen perustamisvuosi puolestaan on 1917, ja ne ovat viiden viimeisen vuoden aikana ”kasvattaneet” liikevaihtoaan keskimäärin -1,7 prosenttia vuodessa.
Kysymys kuuluukin: Missä ovat Euroopan pörssien teknologiajätit?
Vastaus 1: Ne myydään pois
Eurooppalaisia menestystarinoita teknologiasektorilta kyllä löytyy: Skype, Spotify, Shazam, King, Supercell ja monta muutakin. Näistä viidestä yhtiöstä neljä on myyty Euroopan ulkopuolisille teknologiajäteille ja yksi on taannoin uhannut lähteä Yhdysvaltoihin, mikäli regulaatio ei jousta.
Jo pelkästään vuonna 2016 tapahtui paljon: hollantilainen puolijohdeyhtiö NXP myytiin 45 miljardilla dollarilla yhdysvaltalaiselle Qualcommille. Iso-Britanniasta tuleva puolijohdeyhtiö ARM plc meni Japanin Softbankille 35 miljardilla dollarilla. Supercell myytiin yhdeksällä miljardilla dollarilla Kiinan Tencentille. Yhdysvaltalainen Activision Blizzard osti peliyhtiö Kingin kuudella miljardilla dollarilla. Näitä yhtiöitä olisimme voineet jo kutsua eurooppalaisiksi teknologiajäteiksi.
Monena vuonna peräkkäin teknologia-alan yritysjärjestelyjä seuraavat tahot, kuten tech.eu ja cbinsights, ovat todenneet, että yhdysvaltalaiset ja aasialaiset teknologiajätit ovat olleet hyvin aktiivisia ostajia Euroopassa. Suurimmat yksittäiset ostajat ovat olleet USA:n teknologiajätit Apple, Google, Facebook, Amazon ja Microsoft, sekä Softbank ja Tencent Aasiasta.
Vastaus 2: Euroopan resurssit eivät ole riittäneet niiden kasvattamiseen
Yhtiöt tarvitsevat kasvuun työvoimaa ja pääomaa. Mitä lahjakkaampaa työvoima on, sitä todennäköisempää on, että tuloskin on hyvää. Puhtaalla tahdonvoimalla, ilman kunnollista rahoitusta on kuitenkin vaikea valloittaa maailmaa. Tässä me valitettavasti häviämme auttamattomasti rapakon takana oleville ystävillemme.
Atomicon tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa venture capital -rahastot keräävät rahoitusta 5,3 kertaa enemmän kuin Euroopassa. Vaikka Eurooppa onkin lähivuosina liikkunut oikeaan suuntaan, ero on edelleen valtava ns. raskaassa sarjassa, kun pitäisi löytää rahoitusta globaaliin laajentumiseen.
Mikäli menestynyt eurooppalainen teknologiayhtiö on halunnut kasvaa globaalille tasolle, kutsuun on usein vastattu, mutta harvoin eurooppalaisten rahoittajien vetämänä. Euroopan parhaimmat ja kunnianhimoisimmat teknologiayhtiöt näyttävät siis menevän ”parempiin suihin”, kun meillä eivät riitä resurssit kasvattaa niitä itse.
Lisäksi Yhdysvalloissa riskinoton ja yrittäjyyden kulttuuri on vahvempaa kuin Euroopassa, mikä on johtanut parempaan teknologiayhtiöden ekosysteemiin. Yhdysvalloissa yksityinen raha vallitsee, kun taas Euroopassa valtiolla näyttää olevan näppinsä pelissä vähän joka käänteessä. Hirveän montaa venture capital -rahastoa ei Euroopassa ole rakennettu ilman valtioon kytköksissä olevaa taustapirua.
Onko meillä edes kymmenen vuoden päästä toivoakaan saada omia nousevia tähtiä suurten yhtiöiden joukkoon? Mielestäni on, ja nyt kerron miksi.
Slush, teknologiaosaaminen, listautumishuuma ja Euroopan toivo
Euroopan startup-kenttä käy tällä hetkellä tulikuumana. Pienissä ja keskisuurissa yhtiöissä on paljon yhtiöitä, joilla on kilpailuetua. Jo pelkästään Slushin kasvu on osoitus siitä, että Eurooppa pystyy houkuttelemaan suurta globaalia huomiota yrittäjyydellä ja teknologiaosaamisella. Siitä kuuluu hatunnosto niin Slushille kuin muullekin pöhinäkansalle.
Atomicon vuosittain julkaiseman State of European Tech -raportin mukaan Euroopan mahdollisuudet tuottaa 100 miljardin arvoinen teknologiayhtiö ovat ennätyskorkealla, ja tähän on monta syytä.
Euroopassa yrittäjien luottamus startup-ekosysteemiin ja sen mahdollisuuksiin on kasvanut merkittävästi. Teknologiapainotteisten tapahtumien määrä on kasvanut noin 8000:sta vuonna 2012 noin 62000:een vuonna 2017 (lähde: meetup). Lisäksi sijoittajien luottamus Euroopan startup-yhteisöihin ja kykyyn luoda menestyviä teknologiayrityksiä on noussut. Se on nähtävissä Euroopan teknologiayhtiöistä kiinnostuneiden instituutioidenkin määrässä. Vuonna 2017 eurooppalaiset venture capital -rahastot onnistuivatkin keräämään ennätysmäärän rahoitusta.
Miten sitten pörssissä? Viime vuoden puolella kollegani Vesa Heikkilä kirjoitti blogissaan, että jo pelkästään Ruotsin First North -markkinapaikalle listattiin 55 yhtiötä. Näistä lähes kaikilla on tekemistä teknologian kanssa tai ne ovat puhtaasti teknologiayhtiöitä. Suomessa vuonna 2017 First Northille listautuneista kuudesta yhtiöstä neljä on teknologiayhtiöitä.
Lopuksi, emme saa unohtaa maailmalle lähteneitä menestyneitä eurooppalaisia teknologiayrittäjiä. Heillekin kotipuolen maaperä näyttää otolliselta juuri nyt.
Euroopan teknologiajätit ovat kohta täällä.