18.03.2015

Miten kaikki päättyy?

Samu Lang

Johtaja, Varainhoidon liiketoimintasegmentti

Elämme poikkeuksellisessa sijoitusympäristössä.


Perinteiset osakemarkkinoiden hinnoittelumallit tuntuvat yhä kaukaisemmilta, kun mietitään allokaatiopäätöksiä eri omaisuusluokkien välillä.


Euroalueen negatiiviset markkinakorot sekoittavat pakan.


Mikä on sopiva hinta uudelle investoinnille, kun korkomarkkinoilta haettu vaihtoehtoiskustannus lähenee nollaa? Mikä on osakesijoituksen oikea hinta, kun velkapääoman markkinahinta menee pakkaselle?


Kuinka paljon historiallista keskiarvoa enemmän sijoittajat ovat valmiita maksamaan osakesijoitusten epävarmoista tulevista osinkovirroista välttääkseen negatiiviset nimellistuotot korkomarkkinoilta?


Kaikkiin edellisiin kysymyksiin voi vastata: ”paljon enemmän kuin aiemmin”. Osakkeiden hinnat ja hinnoittelukertoimet voivat siis nousta vielä selvästi korkeammalle.


Samalla riskit nousevat ja addiktio alhaisiin markkinakorkoihin ja läntisten keskuspankkien huippukeveään rahapolitiikkaan kasvaa jatkuvasti.


Miten kaikki päättyy?


Mietitäänpä muutamaa vaihtoehtoa:


1. Keskuspankit eivät saa rahapolitiikallaan aikaan toivottua kasvua reaalitaloudessa.


Maailmantalous kasvaa tällä hetkellä hieman historiallista trendiä hitaammin, mutta kasvaa kuitenkin. USA:n talouskasvu on jo itseään ruokkivalla tiellä: työllisyystilanne paranee jatkuvasti, asuntomarkkinoilla on nähty pohja jo aikaa sitten ja kulutuskysyntä kasvaa.


Euroalueen kasvu on vielä hyvin alkutaipaleella ja alueelliset erot ovat suuria. Toisaalta viimeisen puolen vuoden aikana momentti on vahvistunut selvästi. Heikentynyt euro, EKP:n arvopaperihankinnat ja alentunut öljyn hinta ovat vahvistaneet luottamusta ja parantaneet tulevia kasvunäkymiä huomattavasti.


2. Maailmantalous yllättääkin kaikki positiivisesti, inflaatio kiihtyy voimakkaasti ja keskuspankit huomaavat olevansa auttamattomasti jäljessä rahapolitiikan kiristyksen suhteen.


Vaikka maailmantalous tällä hetkellä kasvaakin, on kasvu isoksi osaksi Yhdysvaltojen ansiota. Euroalueella kasvu on edelleen hyvin hidasta ja deflaatio on inflaatiota suurempi riski.


Lisäksi inflaatio-odotukset laahaavat selvästi keskuspankin tavoitteita jäljessä. Maailmantaloudessa on vielä paljon käyttämätöntä kapasiteettia ja säästämisaste on noussut selvästi Yhdysvalloissa.


3. Yhdysvaltojen keskuspankin tämän vuoden aikana alkavat koronnostot aiheuttavat paniikkireaktion korkomarkkinoilla: hinnat laskevat, korot nousevat, rahoituksen kustannus nousee ja reaalitalous ajautuu ahdinkoon.


Yhdysvaltojen keskuspankin ensimmäinen koronnosto tämän vuoden aikana on jo lähes täysin hinnoiteltu markkinoilla. Epäselvyyttä on ainoastaan siitä, tapahtuuko se jo kesän aikana vai kenties vasta vuoden loppupuolella.


Vaikka koronnosto nähdään niin itse reaalitalouteen sillä ei pitäisi olla mitään suoraa vaikutusta. Lisäksi dollarin vahvistuminen hillitsee keskuspankin haluja kiristää rahapolitiikkaa kovin nopeasti.


Edellä kuvatuista skenaarioista ensimmäinen vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, toinen kovin kaukaiselta ja viimeistä kohtaa puidaan päivittäin tiedotusvälineissä.


Suurin yllätysmomentti sen osalta on siis ohi. Silti on todennäköistä, että koronnostoa odotellessa markkinoiden volatiliteetti kasvaa ja kevään tai kesän aikana nähdään korjausliike. Uskon tämän jäävän jälleen väliaikaiseksi.


Uusi laskumarkkina voi alkaa vasta kun siirrymme skenaarioon 2. Tämä kuitenkin tuntuu, kuten aiemmin totesin, vielä kovin kaukaiselta vaihtoehdolta.

Samu Lang

Johtaja, Varainhoidon liiketoimintasegmentti