11.02.2015
Vuosi 2014 päättyi erilaisia riskiskenaarioita pohdiskellessa ja pelätessä. Tammikuussa iski lupaustensa mukaisesti Super-Mario Draghi ja laittoi koko EKP:n arsenaalin käyttöön.
60 miljardin kuukausittaiset joukkovelkakirjaostot toivat lopulta euron alas suhteessa dollariin auttaen eurooppalaisia vientiyhtiöitä. Kun tätä korkoelvytystä luvattiin näin aluksi jatkaa vuoden 2016 loppuun, alkoi osakemarkkinoilla kiire ostaa kaikkea, mikä vielä tuottoa tarjoaa.
Osinkopaperit ovat olleet tämän tuloskauden sana.
Ellei firman tulos ole merkittävästi jäänyt odotuksista ja osinkoa on maksettu hiemankin yli odotusten, on osakekurssi saanut vauhtia ylöspäin. Sijoittajat haluavat omistaa isoja, likvidejä ja osinkoaan nostavia osakkeita.
Paras esimerkki tästä Helsingin Pörssissä on ollut Nordea. Nordea ilmoitti osinkonsa nousevan 0,19 euroa ja jakavansa tulevina vuosina suuremman osan tuloksestaan osinkoina. Osakekurssi ampaisi parissa päivässä 1,20 euroa.
Tulipahan tuplaosinko kahdessa päivässä. Osinkokiimaa parhaimmillaan!
Osake ei ole laina
Viimeisten vuosien epävarmuuden vallitessa on sijoittajien salkut lastattu edelleen paljolti korkopapereilla. Näitä rahoja sijoitettaessa joutuu sijoittaja pahimmassa tapauksessa maksamaan, jos sijoittaa vaikkapa Suomen viiden vuoden lainaan.
Siksi ei liene ihme, että sijoittajat ostavat yhtiöitä, joiden liiketoiminnan näkymät ovat vakaat ja hallitus lupaa maksaa omistajille jatkossa suurempaa kassavirtaa. Jostain tuottoa on saatava!
Jossain vaiheessa osakesijoittajat huomaavat, että osakeomistus on eri asia kuin laina. Tämä tuskin vielä tänä keväänä tapahtuu, sen verran vahva viesti EKP:lta saatiin ja edelleen isot rahavirrat virtaavat lainoista osakkeisiin.
Mutta siinä vaiheessa, kun aletaan katsoa muutakin kuin osinkotuottoa, katseet kääntyvät unohdettuihin ja arvostuksessa jälkeen jääneisiin yhtiöihin.
Niitä löytyy tällä hetkellä kahdesta ryhmästä. Euroopassa suhdanneherkät osakkeet ovat systemaattisesti hävinneet defensiivisille syksyn 2011 jälkeen.
Pienikin valonpilkahdus Euroopan reaalitaloudessa, investointiaktiviteetin nousussa tai kulutuskysynnän nousussa vauhdittanee syklisten nousua. Osakemarkkinoiden sisällä tätä rahaa otettaisiin näistä ”bondimaisista” osakkeista.
Niitä Euroopan suhdanneherkkiä osakkeita pitää olla salkussa, ennen kuin sijoittajien mieli muuttuu, koska nousuprosentit voivat olla rajuja lähtötasosta johtuen. Suomessa tätä on hieman nähty euron heikkenemisen ja öljyn hinnan laskun avittamina.
Pienet ovat kiintoisia
Myös Taaleritehdas ArvoMarkka-rahastossa on varauduttu ostamalla näitä halpoja syklisiä osakkeita.
Toinen ryhmä on suomalaiset pikkuyhtiöt. Sijoittajia eivät yhtiöt ole kiinnostaneet, vaikka niiden omassa toiminnassa on tapahtunut paljon mielenkiintoista. Esimerkkeinä viime vuodelta vaikkapa Comptel, Okmetic , Teleste ja SSH.
Näissä kaikissa liiketoiminta kehittyi viime vuonna varsin positiivisesti ja vasta loppuvuodesta osakekurssissakin alkoi olla hieman värinää.
Positiivinen vire taloudessa vivuttaa oikein tekevissä pikkuyhtiöissä tulosta merkittävästi. Muun muassa pienyhtiöitä ansiokkaasti analysoiva Inderes ennustaa pienyhtiöiden kasvattavan liikevaihtoaan vuonna 2015 vajaat 6 prosenttia, vastaavasti liikevoitot pikkuyhtiöillä kasvaisivat yli 30 prosenttia. Aika hurja tulosvipu!
Pidemmälle kuin tulevan kolmen kuukauden osinkotuottoon katsovan sijoittajan on hyvä muistaa, että esimerkiksi pienyhtiöiden likviditeetti on rajallinen ja sen takia vaurastumiseen tähtäävä sijoittaja omistaa niitä ennen kuin muut tulevat ostamaan niitä.
Näin me ja osuudenomistajamme olemme Taaleritehdas MikroMarkka-rahastossa tehneet.