06.11.2017
Ratkaisutoimisto Seedi teki hienon työn selvittäessään suomalaisten asenteita omistamiseen. He kysyivät alakoululaisten näkemyksiä sanasta omistajat. Poimintoja vastauksista:
Lähde: Ratkaisutoimisto Seedi, haastattelu 7-12 vuotiaita lapsia, 2016.
Lasten mielipiteet herättävät ajatuksia. Jos olisi kysytty heidän näkemyksiään vaikkapa merirosvoista, palaute olisi todennäköisesti paljon positiivisempaa. Se on yllättävää, koska suuri osa omistajista on kuitenkin omistajayrittäjiä, jotka tekevät pitkää päivää yhtiönsä jokapäiväisten töiden parissa. Ja suomalaiset suhtautuvat yleensä positiivisesti ahkeriin ja taitaviin ihmisiin – muutenkin kuin juhlapuheissa.
Uskon, että negatiivinen asenne kohdistuu sellaisiin omistajiin, jotka eivät ole kokopäivätöissä omistamassaan yrityksessä, mutta joilla on merkittävää omistusta ja/tai vaikutusvaltaa. On varsin ymmärrettävää, että tällainen omistaja vaikuttaa suuren yleisön mielikuvissa henkilöltä, joka saa rahaa tyhjästä.
Yritän positiivisen asennemuutoksen puolesta seuraavassa vakuuttaa, että hyvät omistajat ovat ahkeria ja taitavia. Heidän työnsä ovat vaativia, vaikka eivät näykään ulospäin. Huonoihin omistajiin en tässä ota kantaa. Markkinatalous hoitaa heidän rankaisemisensa puolestani.
Tärkeimpiä asiakokonaisuuksia, joiden päätöksentekoon omistaja osallistuu, on kaksi:
Lisäksi omistajan pöydälle tulee muita asioita, jotka vain omistajat voivat hoitaa. Kolme esimerkkiä:
Yhteenvetona asioita ei ole lukumääräisesti kovin paljon ja ne kuulostavat petollisen yksinkertaisilta. Tästä ymmärrettävästi helposti seuraa mielikuva siitä, että omistajat eivät tee mitään. Kaikki yllä luetellut asiat ovat kuitenkin erittäin vaikeita kysymyksiä. Hyvän omistajan täytyy siis kyetä ennustamaan tulevaisuutta, priorisoimaan hyvin erilaisten rahankäyttömuotojen välillä ja valitsemaan oikeita ihmisiä oikeille paikoille. Hänen tulee olla viisas, ahkera, empaattinen, päättäväinen ja kykenevä itsearviointiin.
Ei se sitten niin helppoa ollutkaan. Löyhästi Juicea mukaillen: ”(Omistajan) elämä se kaikkein vaikeinta lie, hyvin tehtynä se kaiken aikasi vie”.
Loppuun ennustan osaltani tulevaisuutta. On Slush-aika vuodesta. Slushissa yrittäjäomistajat ja jopa sijoittajat muuttuvat kahdeksi päiväksi rokkitähdiksi. Vaikea kuvitella että Slush-väen lapset suhtautuvat omistajiin mitenkään muuten kuin aikakautensa litmasina, selänteinä ja simohäyhinä. Suomen kannalta sen tuoma positiivinen asennemuutos omistajuuteen voikin olla Slushin ja start-up –hurmoksen suurimpia hyötyjä.
Seedin väki, muistattehan tehdä uuden gallupin alakoululaisille vuonna 2030?