Osakemarkkinoiden kehitys ei ole sitä miltä se näyttää

23.08.2019

Vuoden 2018 lopussa sijoittajilta lähti sokat polvista. Osakemarkkinat tulivat hyvin nopeasti alas ja joukkolainojen riskipreemiot nousivat. Talouskasvu näytti hidastuvan selvästi ja keskuspankkien pelättiin kiristävän rahapolitiikkaa.

Moni sijoittaja menetti toivonsa, laittoi osakkeet myyntiin ja alkoi rakentaa mielessään tarinaa, jolla voisi rationalisoida myyntipäätöksensä jälkikäteen. Tarinat levisivät sähköisissä kanavissa ja päätyivät myös valtamediaan. Pessimismistä muodostui konsensusnäkemys.

Hyvä peukalosääntö on, että konsensusnäkemys on kaksi kolmasosaa ajasta oikeassa, kun sijoitusmarkkinat liikkuvat trendinomaisesti johonkin suuntaan, mutta markkinakäänteissä se on aina väärässä: suurimmalle osalle sijoittajista nopeat suunnan muutokset tulevat aina yllätyksenä. Näin kävi myös tällä kertaa.

Osakkeet ja muut riskisijoitukset palautuivat terävästi vuoden 2019 alusta lähtien aina alkukesään asti ja moni sijoittaja jäi kurssinousun kyydistä. 

Vai kävikö sittenkään näin? Kehitys ei ole aina sitä miltä se päällepäin näyttää.

Yhdysvaltojen S&P 500 -osakeindeksi kiipesi takaisin uusiin huippuihin, mutta pessimismi ei haihtunut markkinoilta. Kun tarkastellaan rahavirtoja Yhdysvalloissa rekisteröityihin sijoitusrahastoihin vuodenvaihteen jälkeen, niin huomataan, että suurin osa uudesta rahasta on kulkeutunut turvalliseksi miellettyihin rahamarkkinarahastoihin ja hyvän luottolaadun yrityslainarahastoihin. Osakerahastoista on nettomääräisesti poistunut rahaa. 

Vastaava trendi on nähtävissä osakeluokan sisällä. Sijoittajat ovat tankanneet osakkeita, joiden kurssiheilunta on historiallisesti ollut hyvin alhaista ja joiden oman pääoman tuotto on ollut keskimääräistä vakaampaa. Muita osakkeita on laitettu myyntiin.

Sijoittajat ovat jo pitkään suosineet yhtiöitä, joiden tulevat kassavirrat ovat enemmän riippuvia isommista, yli taloussyklien ulottuvista, sekulaarisista ilmiöistä. Näiden yhtiöiden tulosten ennakoidaan kasvavan pitkälle tulevaisuuteen. Hyviä esimerkkejä ovat mm. kommunikaatiopalvelut ja Informaatioteknologia -sektoreilla toimivat jätit: Facebook, Google, Amazon, Netflix, Softbank, Apple, Microsoft ja Alibaba. 

Tämä dynamiikka on johtanut historiallisen suuriin hinnoittelueroihin eri osakemarkkinasegmenttien välillä ja niitä on ruokkinut entisestään markkinakorkojen voimakas lasku: pitkälle tulevaisuuteen ajoittuvien, tasaisesti kasvavien kassavirtojen nykyarvo nousee suhteessa nopeammin kuin lähitulevaisuuteen ajoittuvien syklisempien kassavirtojen nykyarvo.

Maailman osakemarkkinoiden ”kalleus” johtuukin yksinomaan edellä mainittujen ”kasvu”-yhtiöiden korkeista hinnoittelukertoimista. Kyseisten yhtiöiden P/E -luvut ovat tällä hetkellä korkeimmillaan yli 10 vuoteen. Vastaavasti perinteisempien toimialojen, kuten perusteollisuuden, teollisuuden, finanssiyhtiöiden ja energian hinnoittelukertoimet ovat historiallisissa keskiarvoissa tai niiden alle.

Tämä heijastuu myös eri maantieteellisille aluille. Markkina-arvoltaan isoimmat kasvuyhtiöt ovat yhdysvaltalaisia ja Yhdysvallat edustaa 50-60 prosentin osuutta koko maailman osakemarkkinoiden markkina-arvosta. Yhdysvallat (S&P 500) on tällä hetkellä keskimääräistä kalliimmin hinnoiteltu, mikä nostaa koko maailman osakemarkkinoiden hinnoittelua. Toisaalta Euroopan, Aasian ja kehittyvien osakemarkkinoiden hinnoittelu on hyvin lähellä historiallisia keskiarvoja ja Japanin osakemarkkina vaikuttaa historiallisessa tarkastelussa jopa edulliselta. 

Markkinoiden kehityksestä saa helposti riittämättömän tai kokonaan väärän kuvan, jos tekee johtopäätöksiä ainoastaan yleisimmin seurattujen markkinaindeksien perusteella. Kun vaivautuu kurkistamaan pintaa syvemmälle, löytää monia tärkeitä ja poikkeuksellisia trendejä, jotka auttavat ymmärtämään, minkälaisessa toimintaympäristössä elämme. Samalla päätöksenteko hieman helpottuu.