04.02.2015

Pakko ostaa?

Visa Manninen

Salkunhoitaja

Jos on pakko tunkea rahaa jonnekin, niin sitten ostetaan tavaraa, jonka pitäisi olla turvaavaa ja josta pääsee tarvittaessa helposti eroon.


Tällaista henkeä tuntuu olevan yhä enemmän liikkeellä. Sijoitukset ovat kohdistuneet erityisesti kaikkein turvaavimpiin, mutta toisaalta alhaisten tuotto-odotusten sijoituskohteisiin.


Alhaiset odotetut tuotot kääntyivät kuitenkin korkeiksi toteutuneiksi tuotoiksi. Miksi näin kävi?


Salkunhoitajien toiminta perustuu yleensä rahoitusteorioihin tai muihin hyväksi havaittuihin toimintamalleihin. 2014 perinteiset toimintatavat eivät toimineet. Viime vuonna ainoastaan noin viidennes suuriin yhdysvaltalaisiin osakkeisiin sijoittavista aktiivirahastoista voitti indeksin.


Edelliset vuodet ovat myös olleet huonoja, mutta 2014 oli kehnoin sitten vuoden 1989, jolloin tuloksia on alettu analysoida. Syynä huonoon tuottoon pidettiin pientä heiluntaa ja pieniä tuottoeroja suurten yhtiöiden välillä, mutta erityisesti suurimpien yhtiöiden hyvää tuottoa suhteessa pienempiin.


Itse asiassa pienten yhtiöiden tuotto suhteessa isoihin oli heikoin 15 vuoteen. Rahastojen huonoa tuottoa suhteessa indeksiin perusteltiin juuri systemaattisella painotuksella pienempiin yhtiöihin.


Tiukka fokus ja sen viestiminen tärkeää


Suomessa tilanne oli aika samankaltainen. Ainoastaan yksi rahasto voitti yleisindeksin. Jo tilastollisesti tällainen tulos on hyvin harvinainen. Pienyhtiöiden tuotto oli yhden prosentin verran, kun yleisindeksi tuotti yli 10 prosenttia.


Jos rahastolla on hyvin kommunikoitu, esimeriksi pienyhtiöihin keskittyvä sijoitusstrategia, tuotto on todennäköisemmin ollut odotusten mukaista, vaikka se olisi ollut yleisindeksiä heikompaa. Yleisrahastojen systemaattista epäonnistumista on vaikeampi selittää.


Harva korkorahasto todennäköisesti odotti 13 prosentin tuottoa euroalueen valtion lainoista, kun vuoden alussa näytti että Saksan viisivuotinen korko ei juurikaan voisi laskea alkuvuoden 0,7 prosentista.


Vuoden lopussa korko oli 0 ja nyt se on negatiivinen ja ostajia näyttää edelleen riittävän. Suomessa kehitys on ollut samankaltaista. Italiassa ja Espanjassa korot eivät sentään ole nollassa – vielä.


Lasku on kuitenkin ollut vielä nopeampaa kuin Saksassa. Perinteisillä malleilla arvioituna negatiivisiin korkoihin sijoittaminen ei kuulosta kiinnostavalta. Vaikka EKP sai inflaatio-odotukset päätöksellään hetkellisesti nousuun, se ei estänyt bondikorkoja laskemasta joissain maissa jopa negatiivisiksi.


Turvalliset kohteet näyttävät myyvän. Likvidejä suuria yhtiöitä pidetään yleensä pieniä vähempiriskisinä, samoin hyviä osinkoja maksavia yrityksiä.


USA:ssa hyvän kurssikehityksen seurauksena suurten yhtiöiden S&P500-indeksin P/E vuodelle 2015 on noussut jo tasolle 16,7. Halpaako?


Kullan hinta on noussut euroissa mitattuna tänä vuonna noin 15 prosenttia. Turvasatamana pidetyn Sveitsin frangia kohtaan kohdistui niin suuri kysyntä, että keskuspankki joutui luopumaan kytkennästä euroon ja valuutta vahvistui välittömästi yli 15 prosenttia.


Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoi hiljattain Taloussanomissa, että hän on huolissaan EKP:n julkistaman elvytysohjelman vaikutuksista joukkolainamarkkinoiden hinnoitteluun.


Viranomaisen tassunjälkiä


Luulen, että huolen hinnoittelusta voi laajentaa koskemaan montaa muutakin sijoituskohdetta. Liikkeellä ovat olleet poikkeuksellisen suuret ”markkinahäiriköt”, jotka ohjaavat myös muiden suursijoittajien rahavirtoja.


Keskuspankkien sekä pankkeja ja eläkeyhtiöitä säätelevien viranomaisten tavoitteet poikkeavat merkittävästi keskimääräisten sijoittajien tavoitteista, ja nyt ne ovat liikkeellä poikkeuksellisen suurin resurssein.


Yhdysvalloissa S&P500-indeksin osakkeiden kehitys on seurannut lähes yksi yhteen Yhdysvaltain keskuspankin taseen kasvuvauhtia kolmen kuukauden viipeellä jo usean vuoden. Saa nähdä kuinka käy eurooppalaisosakkeiden. Ainakin alkuvuosi on alkanut vahvalla kurssinousulla.


Keskuspankkien toiminta ei ole tullut yllätyksenä. Oliko yllätys, että toimet ovat selvimmin näkyneet suurimmissa ja likvideimmissä tuotteissa? Ehkä. Ainakin rahastojen toteutuneiden sijoitustuottojen perusteella keskuspankkien toimia ja niiden ohjaavaa vaikutusta ei otettu riittävästi huomioon.


Murto totesi haastattelussa, että markkinavoimien merkitys tulee olemaan erityisen pieni myös lähitulevaisuudessa. Helppo uskoa.


Nyt näyttää siltä, että musiikki soi ja juhlat jatkuvat. Keskuspankit toimivat seremoniamestareina ja minne he markkinoita ohjailevat, sinne ne liikkuvat, vaikka järki muuta väittäisi.


Kun markkinoilla on iso sijoittaja, joka toimii regulaation tai politiikan vahvasti ohjaamana ilman, että sitä motivoivat odotetut sijoitustuotot, perinteiset analyysimenetelmät saa heittää joksikin aikaa romukoppaan. Silloin indeksin halailu houkuttaa.


Viranomaistoiminta näkyy nyt poikkeuksellisen vahvasti markkinalla. Kuinka pysyvän jäljen se jättää?

Visa Manninen

Salkunhoitaja