12.08.2015

Palkanalennus johtajille vai pitäisikö haastaa 100 hallitusjäsentä?

Juhani Elomaa

Toimitusjohtaja

Onko Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vetoomus ainoa vaihtoehto?


Onko Suomelle paras vaihtoehto, että johtajat alentavat palkkojaan viidellä prosentilla osana yhteiskuntasopimusta? EK:n kesäkuussa lähettämässä kirjeessä vedotaan siihen, että ”tämä olisi varmasti kaikille paras vaihtoehto. Se olisi myös merkki siitä, että me suomalaiset olemme tässäkin asiassa kansakuntana samassa veneessä”. Olen samaa mieltä, että johtajien tulee johtaa edestä ja esimerkin voimalla.


Tuoreessa Maailman talousfoorumin raportissa (9.7.2015) Suomi sijoittui maailman innovatiivisimmaksi maaksi. Kokonaiskilpailukyvyltään Suomi oli listalla neljäs koko maailmassa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tämän raportin ”totuus” tuntuu suoraan sanoen irvokkaalta. Pieneen maahan mahtuu yleensä sisäisesti vain yksi totuus.


Voisimmeko saada aikaiseksi Suomessa toisenlaisen ”kampanjan”, jossa vastuunkantajat osoittaisivat johtajuutta ja riskinottokykyä kansakunnalle? Yhteinen hyvä kun riippuu pitkälti siitä onko meillä maassa työpaikkoja tarjolla. Avainasemassa ovat karkeasti ne 100 hallitusjäsentä, jotka Suomessa istuvat ristiin rastiin eri suuryritysten hallituksissa. Näiden hallitusten jäsenten tulisi vaatia, samalla tukien, suuryritysten toimivalta johdolta, että he uskaltavat käyttää tulosten heikkenemisenkin uhalla yhtiöidensä pääomia uusiin liiketoimintainnovaatioihin ja kokeiluihin. Vain kokeilemalla ja riskejä ottamalla voimme oppia ja lopulta löytää uusia tuotteita, palveluita sekä innovatiivisia liiketoimintamalleja, jotka parhaimmillaan luovat uusia yrityksiä, työpaikkoja ja erityisesti uutta kasvua kansantalouteemme. Tähän ”kampanjaan” meillä on kaikki rakenteelliset valmiudet (jopa heikkoudet muuttuvat vahvuuksiksi) olemassa:


- Maailman paras yliopistojen ja yritysten välinen tutkimus- ja kehitystyö sekä parhaat saatavilla olevat tutkijat ja insinöörit (The Global Competitiveness Report 2014-2015).

- Innostunut start up-yhteisö, joka voi näyttää kansallisesti esimerkkiä suuryrityksillemme.

- Voimakkaasti keskittynyt institutionaalinen osakeomistus, joka ei häiritse/painosta -tulosvaatimuksillaan.

- Homogeeniset hallitukset, yritysten taseet keskimäärin hyvässä kunnossa.

Miksi emme siis luo Suomessa uutta? Saneeraamme, verotamme, tasapäistämme, mutta emme uskalla ”kaatua eteenpäin” kuten tekevät start up-sukupolven nuoret yrittäjät. Kuka vetoaisi näihin hallitusjäseniin? EK? Kuka vaatisi näiltä 100 hallitusjäseneltä uskallusta ja kuka esittäisi vaatimuksia toimivalle johdolle. Nyt on aika uskaltaa ja kokeilla, yhteiseksi hyväksi ja tulevaisuuden turvaksi.

Juhani Elomaa

Toimitusjohtaja