16.05.2017
PYHIINVAELLUSMATKA BUFFETTIN REVIIRILLE & HAVAINTOJA USA:N KIERTUEELTA
Saimme kunnian edustaa Taaleria Omahan Oraakkelin eli Warren Buffettin johtaman Berkshire Hathawayn yhtiökokouksessa. Jälleen kerran ”kapitalistien Woodstockiin” oli kokoontunut väitteiden mukaan jopa 40.000 ihmistä kuuntelemaan Buffettin ja hänen aisaparinsa Charlie Mungerin viisauksia. Täytyy kyllä myöntää, että kyseinen luku vaikutti paikan päältä arvioituna perinteiseen jenkkityyliin jokseenkin ylimitoitetulta. Varmaankin noin 25.000 ihmistä oli paikalla parivaljakon kyselytunnin aikana ja itse yhtiökokouksen alkaessa useimmat rynnivät välittömästi ulos aurinkoon.
Olipa osallistujamäärä mitä tahansa, tapahtuma oli silti meille ikimuistoinen. Taalerin arvosijoitustiimistä Mika Heikkilä oli suorittanut kyseisen pyhiinvaellusmatkan jo aiemmin, mutta meillä (Olli Viitikko, Jonas Koivula & Viktor Lindell) rasti ei vielä ollut ruudussa. Huomioiden sen, että Buffett on 86-vuotias ja Munger 93-vuotias, voi toki olla, ettei kyseistä tapahtumaa pidetä enää kovin montaa kymmentä kertaa samalla kokoonpanolla. Kuten Munger eräässä tilanteessa terävällä huumorintajullaan sivalsi: ”Oh, to be 90 again!”
Yhtiökokouksen ohella otimme täyslaidallisen Buffett-kokemuksen koluamalla erinäiset Buffettiin liittyvät paikat läpi perinpohjaisesti (muun muassa hänen pitkäaikainen talonsa (kuva alla, emme kyllä päässeet kahville), hänen suosikkipihvipaikkansa Gorat’s Steak House, legendaarinen Nebraska Furniture Mart ja Berkshiren pääkonttori). Niin paljon Buffettin kirjoituksia lukeneena oli hienoa saada nähdä kaikki hänen paljon hehkuttamansa paikat mukaan lukien koko Omahan kaupunki.
Omahan
ohella kävimme Chicagossa aistimassa USA:n suuryritysten tunnelmia ja
raapimassa omakohtaisia havaintoja niin sanotusti kentältä. Tapasimme muun
muassa McDonald’sin, välipalatuotteistaan tunnetun Mondelezin (esim. Oreo,
Milka, Toblerone ja Belvita) sekä vene-, moottori- ja kuntosalilaitevalmistaja
Brunswickin.
Muutamia kommentteja kyselytunnilta
Buffett ja Munger pitivät jälleen noin kuusituntisen kyselysession, jossa herroilta kyseltiin ummet ja lammet. Tässä nostamme esiin ainoastaan muutamia havaintoja lukuisten teemojen joukosta.
Ei liene kenellekään yllätys, että tutkapari uskoi vankasti osakkeisiin sijoitusluokkana – ottamatta varsinaisesti kantaa, minne markkinat menevät lyhyellä tähtäimellä, koska sitä he(kään) eivät väitä tietävänsä. Keskeisimpänä muuttujana osakkeiden houkuttelevuudelle herrat näkivät korkotason. Jos korkotaso pysyisi nykyisenlaisella, erittäin alhaisella tasolla, osakkeet vaikuttavat Berkshiren mielestä jopa naurettavan halvoilta. Ilman merkittävää korkonäkemystä heidän mukaansa esimerkiksi kymmenen, kahdenkymmenen ja kolmenkymmenen vuoden tähtäimellä osakkeet ovat kuitenkin korkeammilla tasoilla kuin nyt.
Buffettia ja Mungeria hiostettiin kohtuullisen paljon heidän viimeaikaisista sijoituksistaan lentoyhtiöihin, enenevässä määrin erilaisista vastuullisuusasioista ja kenties eniten heidän näkemyksistään teknologiasektoriin liittyen, mikä on sikäli ironista, että parivaljakko on historiassa tunnetusti kavahtanut teknologiasektoria ja on ”missannut” lähes tyystin kyseisen sektorin lähivuosikymmenten menestyshevoset. Esimerkiksi Googlea oli tarjottu Berkshirelle ennen listautumista, mutta eipä ollut herroille kelvannut. Bisnesmalli oli kuulemma vaikuttanut nerokkaalta, mutta Buffett ei osannut arvioida, onko juuri kyseinen yhtiö voittaja. Myös Amazonin suhteen Buffett ja Munger myönsivät tehneensä aikoinaan väärät johtopäätökset – he eivät olisi uskoneet Jeff Bezosin pystyvän toimittamaan sittemmin nähdyssä mittakaavassa. Amazonin listautumisesta on nyt 20 vuotta ja markkina-arvo alkaa lähestyä 500 miljardia dollaria (lähes 2x Suomen perähikiäpörssin kaikki yhtiöt).
Ylipäätään Berkshiren johtajakaksikko myönsi teknologiasektorin muuttaneen maailmaa melkoisesti, ja että esimerkiksi USA:n viiden suurimman yrityksen joukon pääomatarpeet bisneksen pyörittämiseen ovat varsin alhaiset verrattuna vanhan ajan pääomaintensiivisiin toimialoihin. Esimerkiksi Amazon kerää eräällä tavalla kermat päältä ja hyödyntää muiden rakentamia infrastruktuureja. Epäsuorasti Buffett silti totesi Amazonin olevan liian hintava nykyisillä tasoilla, vaikka hän 10 vuoden tähtäimellä ennemmin omistaisikin osaketta kuin myisi sitä lyhyeksi (eli löisi vetoa kurssilaskun puolesta).
Kilpailu hyvistä sijoituskohteista on kiristynyt entisestään, eikä sitä vähennä myöskään edelleen alhaisena oleva korkotaso. Berkshirella riihikuivan määrä alkaa lähestyä käytännössä 100 miljardia dollaria, ja edellisestä suuren mittaluokan yritysjärjestelystäkin on jo aikaa. Tässä näkee hyvin, että Berkshiren valtava koko (markkina-arvo noin 400 miljardia dollaria) kankeuttaa pääomien allokointiprosessia merkittävästi. Miljardi sinne tai tänne alkaa pyöristyä desimaalivirheeksi. Kävi kyllä mielessämme, että onneksi Taaleri on ottanut linjaksi rajoittaa useiden sijoitusratkaisuidensa koot hyvin maltillisiksi norsu posliinikaupassa -efektin välttämiseksi. Berkshiren näkökulmasta voidaan toki todeta, että sitten joskus, milloin lie, kun maailma ajautuu taas kriisiin, Berkshire ei ole ensimmäinen taho, jolta likvidit varat ovat lopussa…
Vastuullisuusasiat nostavat päätään – myös USA:ssa
Keskustelimme Berkshire Hathawayn karnevaalien yhteydessä luonnollisesti myös muiden buffettilaisten kanssa havainnoistamme tämänvuotisesta kokouksesta. Yksi keskeinen teema, joka ilmeni myös kokouksen kysymyspatteristoissa, on sijoittajien noussut kiinnostus vastuullisuusasioihin. Buffettiakin jopa grillattiin erityisesti virallisessa yhtiökokousosuudessa Berkshiren omistusyhtiöiden eettisyysasioista ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Myös Coca-Colasta keljuiltiin, ja koko Berkshireä haukuttiin maailmalle pahaa tekeväksi yhtiöksi, mutta on toki hyvä muistaa, että noin iso tapahtuma on oivallinen näyttämö erinäisille mielenilmauksille.
Kyselimme myös itse kaikilta Chicagossa tai sen lähialueilla tapaamiltamme yrityksiltä vastuullisuusasioista. Ilmeni hyvin selvästi, että eurooppalaiset sijoittajat ovat tässä asiassa etulinjassa. USA:ssa aletaan vasta vähitellen (ainakin sijoittajien toimesta) kiinnittää korostettua huomiota vastuullisuusteemaan, kun taas Euroopassa se on ollut jo pitkään arkipäivää ainakin institutionaalisten sijoittajien keskuudessa.
Eurooppalaiset sijoittajat pitkäjänteisimpiä kuin yhdysvaltalaiset
Berkshiren omistajat ovat tunnetusti hyvin pitkäjänteistä porukkaa – ja se on kannattanut! Moni on rikastunut miltei vahingossa.
Sen sijaan muita yrityksiä tavatessamme saimme vahvistusta sille, että jenkkipojan ja -tytön pinna on lyhyt, mitä sijoitusaikajänteeseen tulee. Katse on seuraavassa kvartaalissa ja siinä, ylitetäänkö vai alitetaanko markkinaodotukset. Sehän on tunnetun helppoa (toivottavasti tunnistat sarkastisen katkun). Tapaamamme yritysten edustajat sanoivat, että eurooppalaiset, jotka heitä tapaavat, ovat pääsääntöisesti hyvin pitkäjänteisiä sijoittajia.
Muita sekalaisia havaintoja
• Kauppakeskuksissa naurettavan vähän porukkaa, netti muokkaa ostokäyttäytymistä voimakkaasti
• Trumpin infrahankkeille olisi tarvetta
• Korkeaa sijoitetun pääoman tuottoa tavoitellaan kautta linjan (investoidaan vain pakotettuna)
• Teknologiayritykset ja -sovellukset näkyvät katukuvassa ja ihmisten toimintatavoissa entistä selvemmin
• Sokerilitkujen imuroinnille ja roskan mässyttämiselle ei näy loppua
• KONE on onnistunut kauppaamaan liukuportaitaan erittäin hyvin Omahaan
• Amerin, Huhtamäen ja KONEen ohella suomalaisyrityksiin on hankala törmätä katukuvassa
Lopuksi
Osakeuskovaisuutta oli aimoannos jo entuudestaan, mutta visiitti Omahassa ei sitä ainakaan vähentänyt.
Teknologiayrityksiä meillä on salkuissa kautta linjan runsaasti. Esimerkiksi Erikoissijoitusrahasto Taaleri MikroReinissä on yli 30 prosenttia sijoituksista informaatioteknologiasektorissa ja Taaleri ArvoKruunussa on ollut lukuisia menestystarinoita teknologiakentästä. Myös Erikoissijoitusrahasto Taaleri MikroMarkassa IT-yritykset ovat olleet keskeisessä roolissa heti alusta alkaen. Lisäksi Taaleri Allokaatio -salkuissa on muun muassa yhdysvaltalaisia ja varsinkin saksalaisia teknologiayrityksiä, jotka ovat vaikuttaneet selvän positiivisesti tuottokehitykseen.