26.05.2016

”Show me the money!” huudatti oscarin arvoisesti Cuba Gooding Jr. Tom Cruisea elokuvassa Jerry Maguire. Jerryn (Cruise) piti näyttää Rodille (Gooding Jr.) jotain konkreettista, tässä tapauksessa kylmää käteistä, jotta hänen asiakkaansa usko tulevaan jatkuisi.

Markkinoilla on pohjimmiltaan kyse samasta, eli siitä uskotaanko tulevaan. Jotkut valitsevat uskon huomiseen kurssinousuun ja jotkut siihen, että 50 vuoden päästä maailma on edelleen mallillaan. Näitä valintoja kutsutaan hienommalla kielellä sijoitushorisontiksi. Tekijöitä, joiden perusteella uskoa tulevaan arvioidaan, kutsutaan analyytikkokielellä markkinateemoiksi.

Vaikka on ihan terveellistä tiedostaa alati muuttuvista markkinateemoista ainakin ne muutamat tärkeimmät, eivät ne kuitenkaan niin kovin paljoa lyhyellä aikavälillä muutu. Keskity siis isoon kuvaan.

Kun suodatetaan kaiken hälyn ja melun läpi, osakesijoittajaa kiinnostaa lopulta vain, onko yhtiöillä perusedellytykset tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Nyt voidaan hyvällä syyllä argumentoida, että ei ole ollut, ja se on näkynyt tuloksissa, vaikka analyytikoiden odotuksista onkin (jälleen kerran) menty yli.

Kuitenkin, osakekurssien ja yhtiöiden todellisen tuloskunnon eriytymistä on paikallaan junnaavaista tuloksista huolimatta mielestäni liioiteltu. Keskuspankkien ylikevyen rahapolitiikan vaikutuksille ei anneta aikaa, koska ihminen on perusluonteeltaan kärsimätön ja etenkin koska finanssikriisin jälkeiset hyvät vuodet ovat ”opettaneet”, että tuottoja on normaalia saada rutkasti ja ne tulevat nopeasti. Valitettavan yleistä on, että jos joku osake ei ole ensimmäisen kuukauden tai parin aikana tuottanut, niin todetaan että ”tämä ei toimi, myyn pois”.

Tällä hetkellä on lähes liikuttavan yksimielisesti muotia olla sitä mieltä, että myöskään keskuspankkien toimet eivät toimi ja ”kaikki osakkeet pitää nyt myydä”. Eurooppalaisia osakkeita downgreidataan sitä tahtia, että helppohan siihen konsensusjunaan on hypätä kyytiin.

Sitten juonipaljastuksia.

Eurooppalaisen osakkeenomistajan odotus tullaan palkitsemaan. Keskuspankit saavat toimintaedellytykset kuntoon, eli ne lopulta toimittavat sen alussa mainitun konkretian. Jerry Maguire hommasi Rodille lopulta rahakkaan sopimuksen ja myös osakesijoittajat tulevat saamaan omansa.

Korkomarkkinat ovat hinnoitelleet tätä jo jonkin aikaa riskilisien supistumisella, euroalueen talouskasvu on laajan datan perusteella piristymässä ja euroalueen lainananto on herännyt pitkäksi venähtäneestä talviunestaan. Tuloskasvusta ei vielä ole merkkejä, mutta lähikvartaalien aikana se tulee näkymään. Jenkkien talous tulee kestämään koronnostot, joista lisäindikaationa positiivinen markkinareaktio riskillisissä omaisuusluokissa samalla kun nostojen todennäköisyys on noussut selvästi.

Todennäköisyydet ovat lähes maanrakoon hakattujen eurooppalaisten osakkeita puolella. Sen odotusarvo on positiivinen. Tulevaa tuloskasvua hinnoitellaan nyt melko epäuskoisesti. Noppa on painotettu osakesijoittajan hyväksi.

« Takaisin: Sijoitusblogit

Edellinen
Silmät sidottuina, kädet polvilla
Seuraava
Matkaraportti Saksa-kiertueelta