29.07.2015

Sijoitusvirhe nro 1​

Visa Manninen

Salkunhoitaja

Aalto-yliopiston professori Markku Kaustia kävi puhumassa Taaleritehtaalla sijoitusvirheistä. Virhe numero 1 oli olla investoimatta lainkaan, etenkin jos markkinatilanne huolestuttaa. Kyse oli sijoittamisesta, mutta mielestäni ohjetta voi soveltaa myös yritysten investointeihin. Alhaisilla yritysten investoinneilla voi olla valitettavan kauaskantoiset seuraukset.

 

Sijoitusyhtiö Blackrockin mukaan USA:ssa hyvälaatuiset suuret pörssiyhtiöt investoivat vähemmän tuotannolliseen toimintaansa kuin maksavat osinkoja tai tekevät osakkeiden takaisinostoja. Halpa raha on houkutellut yrityksiä lisäämään velkaa suhteessa omaan pääomaan, mutta tuotannollisten investointien sijaan rahat ovat päätyneet osakkeenomistajille. Eli rahaa on haettu velkasijoittajilta ja annettu osakesijoittajille.

 

Ei kuulosta kovin järkevältä eikä varmaankaan velkasijoittajien toiveiden mukaiselta. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin rahat on luvattu käyttää velkaa haettaessa.

 

Onko tällainen rahankierrätys todella omistajien toive? On tietysti kiva saada osinkoja kun ne voi tallettaa nollakorolla? Vai onko kyse yritysjohtajien ideoiden köyhyydestä tai uskalluksen puutteesta? Tai omistajien uskonpuutteesta? Viittaan vielä Kaustian virhe nro 1:seen eli ollaan investoimatta etenkin kun markkinatilanne huolestuttaa. Hidas kasvu, kilpailukyky, Kreikka, Kiina, Venäjä jne. Syitä huolestumiseen on helppo keksiä. Kuitenkin usein parhaat sijoitukset ja investoinnit tehdään kun muut eivät investoi.

 

Paljon osinkoja maksavat yritykset ovat menestyneet pörssissä finanssikriisin jälkeen hyvin. Syitä voi etsiä sijoittajien turvallisuushakuisuudesta tai alhaisista koroista. Tänä vuonna kuitenkin USA:ssa esim. Vanguardin hyviin osingonmaksajiin sijoittava ETF on jäänyt yleisindeksille. Ehkä korkeat osingot eivät enää ole helppo tapa nostaa osakekurssia.

 

Tietysti korkeat osinkovaatimukset saavat yritysjohdon harkitsemaan tarkemmin mihin rahaa käytetään, mutta ovatko näin korkeat osingot kuitenkaan optimaaliset yrityksille tai taloudelle kokonaisuudessaan? Ennustepalvelu Bloombergin mukaan USA:ssa odotetaan, että tänä vuonna yritysten nettotulokset tulevat laskemaan toisella vuosineljänneksellä vuoden takaisesta. Tietysti ennusteet voivat olla pessimistisiä, ja tulokset yllättävät positiivisesti. Toivotaan näin.

 

Jossakin vaiheessa alhaiset investoinnit alkavat kuitenkin näkyä yritysten ja koko talouden kasvussa. Voidaan kysyä, mihin tehtävään johto on palkattu - optimoimaan osakekurssia lyhyellä tähtäimellä vai rakentamaan yrityksen tulevaisuutta pidemmällä horisontilla.

 

Investointi on aina riski, oli kyse sitten reaali- tai finanssisijoituksesta. Kysyntä määrää lopulta kannattiko investoida. Mistä kysyntä muodostuu? Viime kädessä kuluttajien luottamuksella ja ostovoiman kehityksellä on erittäin suuri merkitys kysyntään. Ilman kuluttajien luottamusta yrityksetkään tuskin kukoistavat.

 

Yksittäisistä maista Kiinalla on ollut kohtuuttoman suuri osuus koko maailman talouden ja kysynnän kasvusta. Kiinaa jo yli kymmenen vuotta seuranneena tuntuu, että länsimaissa Kiinan ongelmia on haluttu paisutella ja hyvät puolet ovat jääneet varjoon. Kiinan talouden romahtamista povataan jälleen (romahtamista on tosin hoettu ainakin kymmenen vuotta).

 

Nykyinen 7 prosentin kasvu ei ole huono, mutta selvä hidastuminen on käynnissä. Kiina on toiminut investointiveturina ja tärkeimpänä kysynnän kasvun lähteenä liian pitkään. Kiinalle ja kiinalaisyrityksille yli-investoinneista luopuminen olisi positiivista. Kiinassa kiinteiden investointien kasvu on jo hidastunut reiluun 11 prosenttiin, kun se viimeisten 15 vuoden aikana on ollut 20-25 prosenttia.

 

Kiinan kysynnästä riippuvaisille länsiyrityksille Kiinan kysyntä ja investoinnit ovat olleet lottovoitto. Kiinaan varaan ei kuitenkaan kannattaisi laskea liikaa ja nyt tahti todella näyttää hidastuvan.

 

Jos kasvua ei löydy Kiinastakaan, mitä jää jäljelle? Kapula on otettava vastaan muualla ja luottamusta rakennettava sekä kuluttajiin että yrityksiin, vaikka ”markkinatilanne huolestuttaa”.

Visa Manninen

Salkunhoitaja