06.05.2015

Sormi pystyssä ja myrsky tulossa: mitä osakesijoittajan kannattaa huomioida?

Heikki Nystedt

Korkosijoitusjohtaja

Yleisesti markkinoiden voidaan sanoa olevan likividit, kun sijoittajat pystyvät ostamaan tai myymään sijoituskohteita lyhyessä ajassa suhteellisesti suuria määriä, alhaisilla kaupankäyntikustannuksilla ja lähellä markkinahintaa - ilman suurempaa hintavaikutusta.


Markkinalikviditeetti riippuu useasta eri tekijästä, muun muassa markkinoiden rakenteesta ja sijoituskohteen luonteesta. Likviditeettitilanne voi vaihdella tilanteesta riippuen hyvin paljon, esimerkiksi markkinoiden ollessa täydellisessä myrskynsilmässä likviditeetti voi pahimmillaan olla nollassa.


Joukkolainat vs. Osakkeet = Omenat vs. Päärynät


Joukkolainamarkkinoiden likviditeetti on tyypillisesti huonompi verrattuna osakemarkkinoihin. Tämän taustalla on pitkälti joukkolainamarkkinoiden epäyhtenäisyys, eli yksittäisillä liikkeeseenlaskijoilla voi olla lukuisia erilaisia joukkolainoja, jolloin markkinalikviditeetti voi yksittäisen lainan kohdalla olla erittäin vähäistä.


Esimerkiksi ostettaessa Outokummun osaketta vaihtoehtoja on Helsingin pörssissä tasan yksi. Sen sijaan sijoittajan halutessa ostaa Outokummun liikkeeseen laskemaa joukkolainaa valittavana on yhteensä neljä eri lainaa. Jokaisessa näissä on eri eräpäivä ja eri kuponki. Onpa 2020 -erääntyvässä lainassa vielä suhteellisesti huonompi etuoikeus vaihtovelkakirjalaina-ominaisuuden kera.


Molempien, sekä osakkeiden että joukkolainojen omistajakuntaan, kuuluvat olennaisesti institutionaaliset sijoittajat. Joukkolainojen kohdalla institutionaalisten sijoittajien merkitys on korostunut.


Verrattuna osakkeisiin yksittäisiä joukkolainoja omistaa harvempi sijoittaja, jolloin kaupankäyntiä tapahtuu harvemmin ja kerralla suuremmilla määrillä. Todennäköisyys sille, että yksittäisessä joukkolainassa suuret myynti- ja ostointressit kohtaisivat sattumalta samanaikaisesti markkinoilla, on verrattain alhainen.


Joukkolainojen erityispiirteistä johtuen joukkolainamarkkinoiden toimivuus nojaa täysin eri asioihin verrattuna osakemarkkinoihin. Osakkeilla käydään kauppaa pörssissä, kun taas joukkolainojen kaupankäynti tapahtuu OTC-markkinoilla.


Sijoittajan kannalta tästä seuraa, että joukkolainakaupankäynnissä aivan olennaista ovat hyvät välittäjäpankkiyhteydet. Nämä välittäjät mahdollistavat suurempien myynti- ja ostointressien kohtaamisen markkinoilla, jolloin todennäköisyys kaupanteolle kasvaa. Mitä enemmän sijoittajilla on välittäjäpankkiyhteyksiä, sitä tehokkaampaa kaupankäynti on.


Välittäjien olemassaolosta huolimatta joukkolainan ostaja ja myyjä eivät todellakaan kohtaa aina markkinoilla. Tällaisessa tilanteessa välittäjäpankit pyrkivät ostamaan myynnissä olevan joukkolainan niin kutsuttuun kaupankäyntivarastoon. Pankin kykyyn käyttää omaa tasetta vaikuttaa ostettavan joukkolainan riskisyys, taseen kunto ja rahoituksen hinta.


Finanssikriisin jälkeen voimakkaasti kiristyneet viranomaisvaateet ovat aikaan saaneet sen, että pankit eivät kykene käyttämään kaupankäyntivarastojaan kuten aiemmin. Tästä johtuen joukkolainojen markkinalikviditeetti on huonontunut olennaisesti.


Sijoittajat ovat ottaneet välittäjäpankkien roolin likviditeetin tarjoajana. Lisäksi nykytilanteessa huolta herättää se tosiasia, että maailmanlaajuisesti joukkolainasijoitukset ovat yhä keskittyneemmin muutaman suuren korkovarainhoitajan taskuissa. Heikossa markkinalikviditeettitilanteessa liian suuri keskittyneisyys on takuulla pahasta!


Todennäköisyys sille, että joukkolainojen heikentynyt markkinalikviditeetti aiheuttaa pääomamarkkinoilla todellisen myrskyn, on kasvanut.


Osakesijoittajankin on syytä kirjata tämä ylös!

Heikki Nystedt

Korkosijoitusjohtaja