Suomellakin on kilpailuetuja

08.06.2018

Suomalaiset suhtautuvat omaan maahansa kovin kriittisesti. Julkista keskustelua seuratessa tuntuu kuin asuisimme yhdessä maailman kurjimmista valtioista. ”Huono ruoka, kamalat tavat, kurjat säät, korkeat verot, laiskat työntekijät eikä ikinä ole päästy miesten jalkapallon arvokisoihin (viimeinen ei muuten pidä paikkaansa, vaan Suomi tuli vuonna 1912 Tukholman olympiakisojen jalkapalloturnauksessa neljänneksi). Kun Newsweek valitsi Suomen maailman parhaaksi maaksi, Suomesta esitettiin vastalauseita: väärin laskettu! 

Kuitenkin Suomi menestyy erilaisissa vertailuissa: 

• 3. vähiten korruptoitunut maa (Lähde: Transparency International 2017)
• 1. vakain valtio  (Lähde: The Fund for Peace, Fragile States Index) 
• vapain maa (jaettu 1. tila, lähde: Freedom House, 2018) ) 
• 3. paras maa äideille (Lähde: U.S News and World Report)
• 3. paras maa lapsille (Lähde: Save the Children:"End of Childhood Index 2017.”)
• parhaat koulut (PISA 2015: lukeminen 4., ongelmanratkaisu 7., matematiikka 12., tiede 5., peruskoulutus 1. Lähde: World Economic Forum)
• paras maa (1., lähde: Newsweek-aikakauslehti)
• ja viimeisenä huipputieteellinen ”palautuuko lompakko”, numero 1!

Kaikki tämä ei kai voi olla sattumaa tai vääristelyä? Jos kaikista näistä huonoista puolista huolimatta Suomi on menestynyt, täytyyhän Suomellakin olla joku tai joitakin kilpailuetuja?

Rahoitusalan keskusteluissa suurin kritiikki liittyy velanottoon, talousjärjestelmän byrokraattisuuteen, yritteliäisyyttä tukahduttavaan verotukseen ja kannustinloukkuihin. Itse näen nuorten syrjäytymisen ehkä suurimpana ongelmana. Taloudellisesti Suomen viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet huonoja, mutta siitä huolimatta (ja toivottavasti nyt taas!) Suomi on kiistaton menestystarina. Nostamalla Suomen Euroopan köyhästä syrjäkylästä maailman taloudelliseen eliittiin sodat kokenut sukupolvi teki toisenkin ihmeen, josta puhutaan aivan liian vähän. 

Seuraavassa kerron omia erittäin subjektiivisia ajatuksiani siitä, mitkä ovat Suomelle ominaisia kilpailuetuja, jotka ovat toimineet Suomen huonojen puolten vastavoimana ja mahdollistaneet Suomen menestyksen. 

1.       Suomalaiseen voi luottaa.

Luotettavuus heijastuu joka puolelle. Suomalaisessa yrityskauppaneuvottelussa sovitut asiat pitävät. Tilinpäätökset on tehty oikein. Suomalaiselle suora valehtelu on tyypillisesti vaikeaa - itselle epäedullisten asioiden kertomatta jättäminen toki ei. Suomalaiselta viranomaiselta saa suhteellisesti ottaen hyviä päätöksiä. Oikeuslaitos ja poliisi toimivat erinomaisesti. Ihmiset ja yritykset pyrkivät aidosti hoitamaan velvoitteensa.  

Maailmalla olen törmännyt mm. selittämättömästi palaviin tuotantolaitoksiin, sopimuksiin joita ei voida laittaa täytäntöön koska vastapuoli on lahjonut virkamiehen ja väärennettyihin tilinpäätöksiin. Näitä ei Suomessa juuri tarvitse pelätä. Liiketoiminta on paljon helpompaa kun ei tarvitse murehtia tällaisista perusasioista. 

2.    Suomen lapset kasvattaa hyvä kylä.  

Neljännen teollisen vallankumouksen ollessa käynnissä lahjakkaiden ihmisten (etenkin nuorten), osaamisen ja asenteen rooli korostuu entisestään. Suomen nuorilla on etunaan varhaiskasvatus ja koululaitoksemme. 

Jo päiväkodissa korkeakoulututkinnon suorittaneet lastentarhanopettajat varmistavat että lapset eivät kasva vinoon. Koulutkin ovat hyviä (ks. PISA-tulokset). Suomessa arvostetaan opettajia ja siksi monet lahjakkaat nuoret valitsevat opetuksen urakseen. Ja kuten kaikessa työnteossa, ihmiset jotka ovat ylpeitä työstään onnistuvat työssään parhaiten. Kokemuksen kautta tiedän, että opettajien osaamisessa ja asenteessa ero esim. Yhdysvaltoihin on kuin yöllä ja päivällä. Ekaluokkalaisen isänä olen matkan varrella hämmästellyt kunnallisen varhaiskasvatuksen korkeaa tasoa ja etenkin kasvatusammattilaisten kutsumusta ja osaamista.

Yleissivistyksellä on edelleen vahva asema suomalaisessa koulujärjestelmässä. Vain yleissivistyksellä voidaan varmistaa että äänestäjät eivät lankea tyhjiä lupauksia ja valheita viljelevien ja lopulta suurta tuhoa aiheuttavien populistipoliitikkojen pauloihin. 

Suomen huonommatkaan koulut eivät ole huonoja. Tästä (ja opintojen tukemisesta) johtuen nuori lahjakkuus voi menestyä vaikka sattuisikin syntymään huonoon koulupiiriin. Useimmissa länsimaissakaan näin ei ole. Kun naisten asema työelämässäkin on parempi kuin muualla, on Suomessa suurempi osuus lahjakkuudesta täyskäytössä. Kansantalouden tasolla asialla on merkitystä. 

Lisäksi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana kansainvälisten nuorten osuus Suomessa on kasvanut rajusti. Ymmärtääkseni käytännössä kaikki korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijat käyvät ulkomailla vaihdossa. Muutenkin nuoremme ovat oleellisesti kansainvälisempiä ja kielitaitoisempia. Osittain tämän seurauksena – ja vain vähemmässä määrin MM-95 ja -11 –kisojen sekä Euroviisujen -06 ansiosta, suomalaiset nuoret eivät enää arkailekaan maailmalla. Oma arvioni on, että Suomen lahjakkaita nuoria ei pysäytä mikään. Jos et usko, mene Slushiin katsomaan! Ja jos me vanhemmat sukupolvet saisimme jotain tehtyä niille kamalille kannustinloukuille ja velanotolle, niin mihin Suomi oikein pystyisikään!