21.01.2015

Sveitsin frangissa hurja liike – miten käy alppimaalle ja sen yrityksille?

Jonas Koivula

Salkunhoitaja

Viime torstaina Sveitsin keskuspankki ilmoitti luopuvansa EUR/CHF 1,20 tason puolustamisesta ja samalla laskevansa ohjauskoron tasolle -0,75 %. Uutinen tuli markkinoille niin sanotusti puun takaa ja aiheutti kovia liikkeitä maan valuutassa ja osakemarkkinoilla. EUR/CHF kävi alimmillaan jopa 0,85 tasolla, mutta muutaman kaupankäyntipäivän jälkeen se näyttää asettuvan pariteettiin suhteessa euroon. Toisin sanoen frangi ja euro ovat tällä hetkellä markkinoiden mielestä samanarvoisia, frangin noin 16 prosentin vahvistumisen jälkeen.


Olin viime viikon loppupuolen Sveitsissä tapaamassa yhtiöiden johtoa. Yksi mieleenpainuvimmista vahvistuvaan frangiin liittyvistä kommenteista tuli Bucherin toimitusjohtajalta. Bucher on yksi maailman suurimmista maatalouskoneiden valmistajista. Toimitusjohtaja Philipp Mosimann aloitti tapaamisen kertomalla, että seitsemänkymmentäluvun alkupuolella yhdellä taalalla sai yli neljä frangia, kun tällä hetkellä sillä saa vain noin 0,85. Seitsemänkymmentäluvulta saakka Sveitsi on aina pystynyt sopeutumaan valuutan arvon vaihteluihin vahvalla kilpailukyvyllään. Viimeisten kymmenien vuosien vahvaan menestykseen perustuen Mosimann ei ole huolissaan yhtiönsä kilpailukyvystä nykyisessäkään tilanteessa.


Sveitsi on aina ollut kilpailukykyinen silloinkin kun sen valuutta on ollut vahva. Vahvan valuutan vaikutukset maan yrityksille lyhyemmällä tähtäimellä riippuvat toimialan lisäksi siitä, kuinka suuri osa yhtiön kuluista suhteessa myyntiin on frangeissa. Suurimpiin kärsijöihin kuuluvat luksustuotteita valmistavat yhtiöt kuten Richemont ja Swatch, monet terveydenhuoltoyhtiöt ja perusteollisuusyhtiöt, koska niillä merkittävä osa kulurakenteesta mutta vain pieni osa myynnistä on paikallisessa valuutassa. Myös kotimaan matkailusta riippuvaiset yhtiöt kuuluvat suurimpiin kärsijöihin, mutta niitä on pörssissä kuitenkin vain erittäin vähän, eivätkä ne siksi aiheuta painetta osakemarkkinoille. Merkittävä osa maan listatuista yhtiöistä on suuria jättejä kuten esimerkiksi Nestle, joka saa ainoastaan prosentin myynnistään kotimaastaan eivätkä kotimaan kulutkaan ole kuin pari prosenttia koko konsernin kulurakenteesta. Valuutan arvon muutoksen vaikutus jää siis hyvin pieneksi.


Sijoitusrahasto Arvo Reinin salkusta 13 % on sijoitettu Sveitsiin, ja valuutan arvon vahvistumisen jälkeen tilanne on melko neutraali. Sijoituksista suurin osa on vakuutusyhtiöissä, joille valuutan vahvistumisen merkitys on pieni. Suuret yhtiöt, kuten esimerkiksi Swiss Re tasapainottavat pääomansa vastuisiinsa paikallisessa valuutassa. Pienemmät yhtiöt, kuten vaikkapa Vaudoise, saavat tulonsa pääosin kotimaasta, missä kustannuksetkin ovat, joten vaikutukset jäävät siksi hyvin vaatimattomiksi.


Keskipitkällä aikavälillä maa suoriutunee kunnialla tästäkin valuuttansa vahvistumissyklistä. Arvo Reinin kohdalla tilanne jää melko neutraaliksi tai jopa hieman positiiviseksi, koska salkkumme on euromääräisesti menestynyt vahvasti eikä osinkoihin odoteta muutosta valuutan vahvistumisesta huolimatta.


Kuvan lähde: Bloomberg, Taaleritehtaan Varainhoito Oy.

Jonas Koivula

Salkunhoitaja