21.11.2016
Markkinoiden tehtävänä on arvioida jatkuvasti talouden ja yritysten tulevaisuutta ja muodostaa siitä näkemyksiä, jotka sitten diskontataan pörssikursseihin. Ovatko markkinat oikeassa Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin ja hänen valintaansa liittyvien suuntauksien ja seurannaisvaikutusten suhteen?
Markkinoiden reaktiot Donald Trumpin voittoon ovat olleet vähintäänkin yllättäviä. Vaalikampanjan aikana Trumpin voittoon liitettiin katastrofaalinen ennuste markkinan romahduksesta. Trumpin voitettua markkinat laskivat jyrkästi muutamia tunteja, ja puoleen päivään mennessä koko järkytyksestä aiheutunut lasku kuittaantui pois. Yllätys on sekin, että käänne tapahtui ennen kuin Trump piti ns. rauhoittavan, perinteiseen voittajan retoriikkaan perustuneen voittopuheensa, jossa hän lupasi mm. merkittäviä panostuksia infrasijoituksiin.
Trumpin taloudellisesta ohjelmasta ei kukaan osaa sanoa mitään varmaa, koska se on edelleen enemmänkin sarja kampanjan aika tehtyjä irrallisia heittoja. Nyt jokaista Trumpin tekemää hallinnon nimitystä seurataan silmä kovana, jotta analyysi voisi täydentyä.
Markkinat haluavat uskoa hyvään, vaikka siihen ei ristiriitaisten lausuntojen vuoksi ole mitään syytä. Tällä hetkellä voitolla on näkemys, jonka mukaan Yhdysvaltain poliittinen järjestelmä pystyy pitämään tällaisenkin itsekeskeisen uuden presidentin "aisoissa". Republikaanisella puolueella on todellinen värisuora eli presidentin lisäksi enemmistö sekä kongressissa että senaatissa. Siksi nyt katsotaankin enemmän poliittisen linjan muutosta kokonaisuutena kuin Trumpin persoonaa.
Markkinat haluavat uskoa hyvään, vaikka siihen ei ristiriitaisten lausuntojen vuoksi ole mitään syytä.
On kuitenkin olemassa pelko siitä, että Trumpin ajama diilivetoinen politiikka ajaa maailman yhä selkeämmin protektionismiin. Muut suurvaltojen johtajat ovat olleet Trumpin politiikasta toistaiseksi tietoisesti hiljaa, mutta pieniä signaaleja ryhmittymisestä vastatoimenpiteisiin on jo olemassa. Esimerkkinä Kiinan presidentti Xi Jinping ehdotti hetki sitten Vladimir Putinille Aasian ja Tyynenmeren maiden Apecin kokouksessa saavutettujen neuvottelutulosten käytäntöön laittamista. Tätä lausuntoa voi pitää suorana vastauksena Trumpin kommentteihin siitä, miten hän laittaa lopun Aasiasta tulevalle halpatuonnille.
Trump on populisti ja populismi on kaikkialla voimissaan. Mihin se meidät kaikki vie, jää nähtäväksi. Yhteinen piirre tälle suuntaukselle on totuuden kieltäminen ja mm. globalisaation vastustaminen. Kaikkien pitäisi kääntää ”kelloja taaksepäin” aikaan, jolloin kaikki oli vielä hyvin.
Suuria muutoksia ja kyräilyä on siis ilmassa. Vaikka lyhyellä aikavälillä kaikki näyttäisi tänään etenevän markkinoiden kannalta hyvin, niin nyt seurataan joka narahdusta ja tilanne voi markkinoilla muuttua salamannopeasti. Tällöin vaikutukset ylettyvät muuallekin kuin vain pörssikursseihin. Pelissä on markkinoiden lisäksi globaalit kaupalliset, rahoitukselliset ja sotilaalliset intressit. Trumpin kokemattomuus politiikassa ja spontaani itseriittoinen persoonallisuus ovat omiaan kasvattamaan sitä mahdollisuutta, että tilanteet kärjistyvät monella rintamalla. Luvassa on siis iso annos globaalia epävarmuutta ja volatiteettia.
Vaikutukset ylettyvät valitettavasti suoraan ja epäsuorasti myös Suomeen. Suomessa olisi hyvä miettiä eri skenaarioiden kautta, mitä meille kansallisesti merkitsee vapaan kaupan, työvoiman liikkuvuuden ja pääomien vapaan siirtymisen globaali heikkeneminen? Pystymmekö jatkamaan miljardien lainaamista kansainvälisiltä sijoittajilta, kun myös sijoittajien kansalliset intressit korostuvat? Ei olisi huono ajatus nykyiseltä hallitukselta kehittää nopealla aikavälillä kotimaista pääomamarkkinaa toimivaksi markkinapaikaksi turvaamaan kotimaisen rahoituksen saatavuutta osana omaa "huoltovarmuutta". Se toisaalta vaatii hallitukselta jo hieman enemmän osaamista ja päätöksentekokykyä kuin tähän asti toteutettu politiikka eli verotuksen jatkuva kiristäminen.