17.02.2015

Tuulivoima ja suomalainen yhteiskunta

Taamir Fareed

Senior Advisor

Tuulivoiman ympärillä velloo vaikka minkälaisia luuloja ja huhupuheita, joissa harvoin on todenperäisiä tietoja ja faktaa. En tiedä mitään muuta energiantuotantomuotoa, jossa olisi yhtä paljon väärää informaatiota liikkeellä ja josta jokaisella suomalaisella on mielipide. Tuulivoima onkin siksi koko kansan energiantuotantomuoto: jokaisella on jotain sanottavaa asiaan ja todelliset asiantuntijat tuntuvat olevan melko harvassa.


Kerron tässä nyt hieman omia näkemyksiäni suomalaisesta energiapolitiikasta ja peilaan sitä myös tuulivoiman rakentamiseen.


Suomi kuuluu Euroopan unioniin. EU:ssa on sovittu vuoden 2020 tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiselle, päästöjen vähentämiselle ja energiatehokkuuden lisäämiselle. EU:n kunniahimoinen tavoite on parantaa maailmaa vähentämällä ihmiskunnan aiheuttamia päästöjä. Jos EU ei olisi ollut näyttämässä esimerkkiä, ei muu maailma varmasti olisi seurannut. Nyt moni muu maa (joiden päästöt ovat suuremmat kuin koko EU:ssa) alkaa seurata meidän näyttämää mallia, näistä esimerkkeinä Kiina, Intia, Yhdysvallat sekä monet Afrikan maat. Ja miksi tämä kaikki tehdään? No sen takia, että lapsemme voisivat elää puhtaassa ja terveessä ympäristössä. Meidän lapsemme vuonna 2030 ihmettelevät ääneen: ”Miettikää oikeesti?!? Jengi poltti vielä hiiltä ja öljyä vuonna 2010 tuottaakseen sähköä, vähänkö hullua?!?”. Eli käynnissä on nyt energiainfrastruktuurin rakennemuutos: pyrimme pois fossiilisista polttoaineista. Tämä tullaan tekemään korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energianlähteillä. Kuulostaa helpolta, eikö?


No eihän se helppoa ole. Muutos sattuu, aina. No miksi nyt sitten sattuu? Siksi, että nämä uusiutuvan energian tuotantomuodot ovat uusia, eikä niiden teknologia ole yhtä kehittynyt kuin satoja vuosia käytössä ollut hiilen poltto tai öljynpoltto. Jotta muutos saadaan aikaiseksi, joudutaan uusiutuvan energialähteiden rakentamista ja kehitystä tukemaan. Ei ole oikotietä onneen. Aina välillä minusta tuntuu, että muu Eurooppa tuntuu ymmärtävän tämän, mutta me suomalaiset emme tajua tai suostu hyväksymään tätä laisinkaan. Energia-alalla muutoksen tuskaa lisää vielä se, että kaikki tapahtuu niin pirun hitaasti. Tuulivoimaakin alettiin suunnitella heti 2011 ja nyt vasta alkaa ensimmäisiä voimaloita näkyä Suomessa.


Uusiutuvan energian eri tuotantomuodot ovat jo nyt kehittyneet äärimmäisen hurjasti ja kehitys jatkuu edelleen huimaa vauhtia! Tässä muutamia esimerkkejä: aurinkopaneeleiden hinta puolittuu joka kolmas vuosi. Tuulivoimalan kehitys on johtanut siihen, että jos vuonna 2009 asennettu voimala 100 metrin tornilla ja 90 metrin roottorin halkaisijalla korvataan nykyvoimalalla, jossa torni on 140 metriä ja roottorin halkaisija on 130 metriä, saadaan samalta paikalta energiaa kolme kertaa enemmän! Tässä kohtaa moni ajattelee, että ei voi olla mahdollista. Asia selviää ihan yksinkertaisella laskutoimituksella:


Tuulen tehon kaava


P = ½ * ρ * π * r2 * v3 , jossa


P = tuulesta saatava teho


ρ = ilman tiheys


π = pii


r = lavan pituus


v = tuulennopeus


No, lasketaanpa pari esimerkkiä: jos siis tuulivoimalan roottorin halkaisija on 90 m, on sen lavan pituus 45m ja tuulennopeudeksi voidaan 100 m korkeudessa olettaa 6,5 m/s. Kun ko. luvut laittaa yhtälöön saadaan tuulesta saatavaksi tehoksi 873 kW. Vastaavasti jos lavan pituus on 65m ja tuulennopeus 140 m korkeudessa on 7,5 m/s, saadaan tuulen tehoksi 2842 kW, eli 2,842 MW. Tuossa yksinkertaistettu esimerkki tilanteesta.



Tuulivoiman tukemineen maksaa – Ei Suomella ole varaa – Tuulivoimassa ei ole mitään järkeä

Yksittäisen ihmisen kanta?


Kun mietitään asiaa yksilön kannalta, ollaan siinä sektorissa, jossa mielipiteet vaihtelevat eniten, luonnollisesti. Jotkut ajattelevat, että heille ei ole mitään hyötyä mokomista tolpista, jotka eivät oikeasti tuota mitään ja seisovat vain metsässä maisemaa pilaamassa. Jäävät vielä maanomistajien riesaksikin metsään. Toinen ja ehkä yleisin näkemys yksilötasolla voi liittyä nimenomaan paremman ympäristön luomiseen ja parempaan tulevaisuuteen uskomiseen, tällöin asenne on neutraali tai jopa positiivinen. Kolmas näkemys voi olla toisesta ääripäästä, jossa joku voi jopa työllistyä uuden toimialan palvelukseen. Tällöin luonnollisesti näkemys tuulivoimaa kohtaan eroaa merkittävästi esim. kesämökkiläisen näkemyksestä, jonka pelkona on kesämökin arvon aleneminen myllyn tullessa horisonttiin. Yksittäisten ihmisten osalta on siis täysin mahdotonta löytää minkäänlaista konsensusta siihen, onko tuulivoimassa mitään järkeä vai ei.



Onko tuulivoimarakentamisessa yhteiskunnan kannalta mitään järkeä?

Tuulivoimaa tuetaan ja tuen tarkoituksena on saada tuulivoimainvestointeja Suomeen. Tämän tarkoituksena oli taas se, että tuulivoimatuotanto syrjäyttää hiililauhdetuotantoa. Tämän tarkoituksena oli sitten taas se, että sähköntuotantorakenteemme omavaraisuus paranee, sähkön hinta laskee ja ympäristöystävällisyys lisääntyy. Noiden muutoksien aikaansaaminen maksaa Suomelle tuulivoiman tukemisen muodossa. Näin toimitaan myös yli 20 muussa EU-maassa, joissa on vastaavanlaisia tukijärjestelmiä. No mikä tämä hintalappu Suomelle oikeasti on? Asiasta on viime aikoina ollut mediassa kymmeniä eri kirjoituksia, enkä ole nähnyt montaakaan todenperäistä. Koska tuotantotukitaso on vuoden 2016 alusta 83,5 €/MWh, maksetaan tukena sähkönmarkkinahinnan kvartaalikeskiarvon ja tuotantotukitason erotus. Tuen määrään siis vaikuttaa sähkön markkinahinta. Nyt tuki on 105,3 €/MWh, mutta sitä nauttii vain pieni määrä tuulivoimakapasiteettia hankkeiden viivästymisien takia. Tämän johdosta korkeammalla tuella ei ole mitään vaikutuksia Suomen talouteen verrattuna alkuperäisiin suunnitelmiin. Vuonna 2020 koko 6 TWh tavoiteltu tuulivoimakapasiteetti on verkossa, mitä tukeminen tuolloin maksaa?


Tuulivoimatuotanto verkossa 6 TWh = 6 000 000 MWh


Sähkön markkinahinta vuonna 2020: Arvaukseni on 50 €/MWh


Valtion maksamat tuet: (83,5 €/MWh – 50 €/MWh) x 6 000 000 MWh = 201 m€


Äkkiseltään vaikuttaa, että eihän tuossa voi olla mitään järkeä, kun syydetään rahaa tukemiseen noin paljon vuosittain! Voisiko taustalla olla kuitenkin joku järki?


No, mitä nuo hyödyt sitten ovat, mitä Suomi tavoitteli tällä mystisellä tuulivoiman tukemisella? Aloitetaan helpoimmasta eli ympäristöystävällisen sähkön tuotannon luomisesta. Näin on tehtävä, koska EU:ssa on näin säädetty. Kuten aiemmin kirjoitin, muutos on päätetty tehdä ja sillä sipuli. No otetaanpas sitten hieman vaikeampi asia pureskeluun: sähköntuotannon omavaraisuuden parantuminen. Suomessa ostetaan vuosittain energiaa (sähköä, maakaasua, polttoaineita, hiiltä yms.) n. kahdeksalla miljardilla eurolla ulkomailta. Samaan aikaan Suomen vaihtotase on n. 2 miljardia alijäämäinen. Kuulostaa hieman hölmöltä antaa noin paljon rahaa vuosittain Suomen ulkopuolelle, koska meillä on avaimet tuottaa merkittävä osa energiatarpeestamme Suomen sisällä. Olemalla omavaraisempi Suomen vaihtotase saadaan käännettyä. Ehkäpä tulevaisuudessa Suomi voisi olla vaikka sähkön nettoviejä? Koko kansantalouden kannalta tämä on tärkeä pointti.


No sitten otetaan seuraavaksi helpoin, eli sähkön hinnan alentuminen lisääntyvän 6 terawattitunnin tuulivoimakapasiteetin johdosta. Asiasta on tehty erilaisia tutkimuksia, joiden lopputulokset vaihtelevat 2-3 €/MWh luokassa. Eli tuulivoiman lisätuotanto Suomen aluehinnassa alentaa hintaa n. 2-3 €/MWh.


Suomen sähkönkulutus vuonna 2020: arvaus n. 90 TWh = 90 000 000 MWh, eli samaa tasoa kuin 2008.


Sähkön hinnan alenema tuulivoimatuotannon johdosta: 2,5 €/MWh, keskimääräinen luku 2-3 €/MWh haarukasta.


Jos ko. luvuilla lasketaan Suomen yhteiskunnan hyöty halvemman sähkön kautta, saadaan: 90 000 000 MWh x 2,5 €/MWh = 225 m€, mikä on enemmän kuin tuulivoimatukemiseen käytetään vuosittain rahaa.


Mitä muuta saadaan kaupan päälle: tuulivoima työllistää. Tuoreimman selvityksen mukaan tällä hetkellä tuulivoima työllistää Suomessa n. 5200 henkeä. Meillä Taaleritehtaalla on kirjoilla työmailla parhaillaan 364 henkeä. Teknologiateollisuuden arvion mukaan tuulivoiman 2020 tavoitteen mukainen työllistävä vaikutus on 29 500 henkilötyövuotta. Tästä kokonaismäärästä Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomeen jää noin 59 %. Tuulivoimatuottajat ja omistajat maksavat veroja, kunnat saavat kiinteistöverotuloja, maanomistajat tuloja, voimalavalmistajat maksavat veroja, rakennusliikkeet työllistyvät, huoltoyhtiöt maksavat veroja, konsulttitalot ja lakifirmat maksavat veroja jne. Kun yhteiskunnan kokonaishyötyä ajatellaan, voidaan sanoa, että jokainen tuulivoiman tukemiseen käytetty veroeuro hyödyttää yhteiskuntaa 6-10 euron verran.

Taamir Fareed

Senior Advisor