03.06.2015
Katsopas ajatuksella alla olevaa taulukkoa, jossa on Helsingin Pörssin yhtiöt markkina-arvon mukaan. Alle 150 miljoonan euron markkina-arvon yhtiöt edustavat kappalemääräisesti lähes puolta piskuisesta Helsingin syrjäpörssistä. Näiden pikkukioskien yhteenlaskettu markkina-arvo edustaa kuitenkin vain hikistä prosenttia Suomen pörssikokonaisuudesta.
No sitten päivän kysymys: missä kokoluokkakategoriassa on helpointa tietää asioita, joita muut sijoittajat eivät tiedä oman laiskuutensa seurauksena? Kyllä, aivan oikein – tietenkin pienyhtiökentässä, johon analyytikkoseuranta ulottuu vain hyvin rajallisesti ja useissa tapauksissa ei ollenkaan.
Suomalainen pienyhtiökenttä ei kiinnosta esimerkiksi ulkomaalaisia institutionaalisia sijoittajia käytännössä ollenkaan. En ihmettele. Miljardien sijoitusmassalla on toivotonta lähteä sijoittamaan epälikvideihin nurkkapörssin puljuihin, joita ei edes seuraa kukaan. Pörssinoteerattua indeksiosuusrahastoa (ETF) tähän yhtiökategoriaan ei ole eikä tule. On toimittava omin kätösin tai pienyhtiörahaston kautta.
Tilanne on osakepoimijan kannalta mainio. Kyseisestä pienyhtiöiden maaperästä on ponnistanut monta viime vuosien menestystarinaa. Useimmat muistavat tietoturvayhtiö Stonesoftin, jonka jenkit lopulta ostivat hätäpäissään pois noin 300 miljoonalla eurolla. Viimeisimpänä Elektrobit on ilmoittanut myyvänsä Automotive-yksikkönsä erinomaisella hinnalla Saksaan. Toki Elektrobitin markkina-arvo on kirjoitushetkellä noussut jo noin 650 miljoonan kantturoille, mutta viimeisen kolmen vuoden kokonaistuotto on noin 700 prosenttia eli pienyhtiökentästä on noustu komeasti ulos. Myös SSH Communications Security on noussut noin 900 prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana ja nousun jälkeen markkina-arvo on noin 150 miljoonaa.
Jo edellä esitetyt muutamat positiiviset esimerkit osoittavat, että jos resursseja ja intoa on, pienyhtiökenttää ei kannata jättää tutkimatta. Sen sijaan, että käyttää voimansa kaiken maailman noksujen ja sampojen kyttäämiseen ja arpomiseen, voi tehdä jotain paljon hyödyllisempää – ja sellaisessa ympäristössä, jossa informaatioedun saaminen on selvästi suuryhtiökenttää helpompaa. Lisäksi kunnarilyöntejä pienyhtiökentästä tuntuu löytyvän säännönmukaisesti. Kurssiheilunta saattaa tosin hirvittää herkimpiä. Usein pienyhtiötuotot tulevat purskauksina. Tällä hetkellä ketsuppia pursuaa armottomasti.
Taaleritehtaalla olemme sijoittaneet vuoden 2013 joulukuusta lähtien suomalaisiin pienyhtiöihin Taaleritehdas Mikro Markka -osakerahaston kautta. Esimerkkiosumina mainittakoon SSH, Comptel, Teleste, Suominen ja Okmetic. Tuoreimman rahastoraportin mukaan rahasto on jokaisella tarkasteluaikavälillä paras Suomi-osakerahasto. Lähiviikkoina kuulette Suomen rahastohistoriassa poikkeuksellisia uutisia Mikro Markkaan liittyen. Rahasto nimittäin alkaa olla tavoitekoossaan eli 30 miljoonassa eurossa.
Samasta syystä kuin Suomen jääkiekkomaajoukkue pääsääntöisesti menestyy jääkiekossa, itse kullakin on mahdollisuus menestyä suomalaisiin pienyhtiöihin perehtymällä. Jääkiekkoa ei maailmalla pelata juuri missään. Eikä kyllä analysoida suomalaisia pienyhtiöitäkään. Jalkapallokentiltä suomalaisten on tunnetusti parempi pysyä poissa.