06.04.2016

Vuoden kovimmat nousijat

Visa Manninen

Salkunhoitaja

Kuka sijoittaa vielä kehittyville markkinoille? Ei ole ollut muodissa viime aikoina. Kuitenkin nyt ensimmäisinä kolmena kuukautena Brasilia on euroissa mitattuna noussut + 23 %, Turkki +13 % ja Venäjä + 11 %. Kyseessä on maailman osakemarkkinoiden kärkikolmikko, kun sulkee pois muutaman pienemmän markkinan. Ero on huikea esimerkiksi Euroopan osakemarkkinoiden negatiiviseen 7 % tuottoon.

Sarja on aika yllättävä ottaen huomioon näistä maista kantautuvat uutiset. Pitää kuitenkin muistaa, että Brasiliassa ja Venäjällä kurssit ovat euroissa mitattuna laskeneet viimeiset 5 vuotta. Turkissa kurssit ovat joka toinen vuosi nousseet ja joka toinen laskeneet. 2015 kurssit laskivat 23 % euroissa mitattuna. Jälleen kerran kurssilaskun jatkuessa osakkeiden ja valuutan arvostukset ovat painuneet niin alhaisiksi, että halukkaita riskinottajia löytyy, vaikka näkymissä on vasta merkkejä tasaantumisesta, ei kestävästä käänteestä parempaan.

Suurimmat tuotot tehdään kuitenkin ostamalla halvalla ja myymällä kalliilla. Venäjällä kuluvan vuoden P/E on 6,5 ja Turkin 9,4. Brasiliassa P/E on yritysten huonojen tulosten seurauksena 14,3, mikä on kuitenkin edelleen selvästi alle Euroopan (15,4) ja erityisesti USA:n (17,5) arvostuskertoimien.

Brasilia on mielenkiintoinen tapaus. Kun Brasilia raportoi maaliskuussa BKT:n romahtaneen 6 % vuoden takaisesta, osakekurssit ampaisivat samana päivänä yli 6 % ylös. Talous sakkaa siis todella pahasti, inflaatio laukkaa ja korot ovat pilvissä. Ainoita valopilkkuja on vaihtotaseen vajeen pienentyminen. Öljyn ja metallien hintojen käänne on myös tukenut osakekursseja ja valuuttaa. Kursseja ajaa kuitenkin erityisesti spekulaatio poliittisesta vallanvaihdoksesta. Odotus on, että Rousseffin kehno hallitus saa väistyä ja että olisi sula mahdottomuus, että seuraava hallitus olisi huonompi kuin nykyinen. Rousseffin päätös nostaa aikaisempi presidentti hallitukseen suojellakseen tätä korruptiosyytteiltä taisi sinetöidä vallanvaihdoksen. Varmaa on kuitenkin vain, että työsarkaa riittää talouden korjaamiseksi.

On vaikea väittää että tilanne Turkissa tai Venäjällä olisi hyvä. Venäjällä BKT on 4 % laskussa ja inflaatio ja korot ovat edelleen todella korkeita, vaikkakin laskussa. Turkissa talous on selvästi paremmalla mallilla. BKT kasvaa lähes 6 % vauhtia, inflaatio on vakaa, vaikkakin korkea, eikä vaihtotaseen vaje ole kovin suuri. Hallitus saatiin kokoon toisella yrityksellä viime vuoden loppupuolella, mutta poliittinen tilanne on kuitenkin vaikea ja sisäinen valtataistelu heijastuu negatiivisesti myös yrityksiin. Geopolitiikassa on aineksia kummassakin maassa vielä pahempaan.

Ovatko näkymät kuitenkaan yhtä huonot kuin 2015? Viime vuonna Venäjän rupla kerkesi jo romahtaa yhdessä öljyn kanssa ja Venäjän kansainvälinen maine upposi niin syvälle pohjamutaan, että syvemmälle on vaikea päästä. Pahin Kiina-kauhu näyttää myös toistaiseksi hellittäneen, millä on merkittävä positiivinen vaikutus raaka-aineiden hintoihin. Öljyn kulutus kasvaa todennäköisesti jatkossakin varsin tasaisesti Kiinan vetämänä ja suurimmat tuotannon lisäykset taitaa toistaiseksi olla nähty. On hyvä muistaa, että vielä vuosi sitten öljyntuotannon rajakustannukset arvioitiin 60 dollariksi. Nyt alkuvuonna esitetyt ennusteet 15 dollarin tynnyrihinnasta näyttävät aika epätodennäköisiltä.

Turkki hyötyy globaalista kevyestä rahapolitiikasta ja on syytä uskoa, että kovin dollarin vahvistuminen on jo nähty, joten yritysten velanhoitokustannukset eivät olisi enää kasvussa. Alhaisena pysyttelevä öljyn hinta pitää vaihtotaseen vajeen kurissa.

Kokonaisuudessaan kehittyvät markkinat ovat mielenkiintoisessa vaiheessa. Monien tekijöiden osalta tästä vuodesta näyttää tulevan viime vuotta helpompi. Voisiko olla, että usean vuoden umpisurkean jakson jälkeen huonojen uutisten tynnyri alkaa ehtyä ja kehittyvien markkinoiden erinomainen kehitys suhteessa muihin markkinoihin jatkuu?

Visa Manninen

Salkunhoitaja