Pääomarahastot

Taaleritehdas on kasvanut pääomarahastotoiminnassaan ja yhdeksi Suomen suurimmista. Tarjoamme uniikin tavan sijoittaa pääomarahastoihin: sijoituskohde on etukäteen tiedossa ja yhdessä rahastossa on vain yksi kohde perinteisen mallin sijaan, jossa sijoittaja sijoittaa rahastoon rahaa, mutta varsinaiset sijoituskohteet ovat rahastoyhtiön myöhemmin päätettävissä. Taaleritehtaan malli tarjoaa läpinäkyvyyden ja omakohtaisen riskienarvioinnin. Taaleritehtaalla on tällä hetkellä 12 pääomarahastoa, jotka tarjoavat sijoittajille mahdollisuuden päästä mukaan hankkeisiin, joihin perinteisesti on vaadittu erittäin korkeita minimisijoituksia.



Katso Taaleritehtaan Pääomarahastojen toimitusjohtajan Karri Haaparinteen videoterveiset.

Biotehdas


  • Taaleritehtaan Biotehdas rakentaa Suomen ensimmäisen valtakunnallisen 5-7 biokaasulaitoksen verkoston. Nyt Biotehdas on neljän laitoksen ketjulla biokaasualan markkinajohtaja ja alan ainoa valtakunnallinen yritys Suomessa. Biokaasutoimiala on kolmen toimialan risteys. Siinä yhdistyvät biohajoavien jätteiden jätehuoltopalvelu kestävän kehityksen mukaisesti, luonnollinen lähienergiantuotanto sekä ravinteidenkierrätyksen myötä paikallinen lannoitevalmistetuotanto. Jätelainsäädännön muutoksen myötä Suomessa on selvä tarve biokaasulaitoksille. Vuonna 2016 astuu voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, mikä estää yhä nykyään yleisen menettelytavan eli biohajoavan materiaalin kippaamisen kaatopaikalle. Kaatopaikalla biohajoava materiaali synnyttää hajotessaan metaania suoraan ilmakehään, ja on näin selvä ilmasto-ongelma. Biokaasuprosessissa tämä metaani otetaan talteen suljetussa tilassa ja hyödynnetään energiana. Biokaasuprosessi vähentää siis ilmastopäästöjä, koska se hyödyntää biohajoavan jätteen, ottaen talteen tärkeät ravinteet, ja samalla synnyttää energiaa luonnollisessa biologisessa prosessissa.

    Taaleritehtaan Biotehtaan ensimmäinen investointi oli Huittisten Vampulassa toimivan VamBio Oy:n koko osakekannan osto maaliskuussa 2012. Kuopion uusi laitos otettiin käyttöön maaliskuussa 2014. Investointi toteutui budjetissa ja aikataulussa. Kuopion laitos palvelee laajasti Itä-Suomea. Honkajoen uusi laitos otettiin käyttöön elokuussa 2014. Investointi toteutui samoin budjetissa ja aikataulussa. Pohjois-Satakunnassa sijaitseva laitos palvelee laajasti Etelä-Pohjanmaata ja Länsi-Suomea yhdessä Huittisten laitoksen kanssa. Oulussa uusi laitos otettiin käyttöön helmikuun alussa 2015. Tämäkin investointi toteutui budjetissa ja aikataulussa. Laitos palvelee laajasti Pohjois-Suomea, jossa on merkittävä tyhjiö biokaasumarkkinoilla. Jutun laitoksen käynnistymisestä voi lukea täältä

    Biotehdas-ketjun laitokset suunnittelee ja rakentaa Watrec Oy, josta Biotehdas-rahasto omistaa 67 %. Rakennushankkeet ovat edenneet myös sen näkökulmasta suunnitelmien mukaisesti. Referenssilaitosten myötä Watrec on vahvistanut asemaansa kansainvälisenä biokaasuteknologiayhtiönä. Watrec neuvottelee parhaillaan kumppanuuksia potentiaalisille markkina-alueille.



Tuuli


  • Suomen vuoden 2014 tuulivoimatilastot ovat monelta osin ennätykselliset. Viime vuoden aikana Suomeen rakennettiin 184 MW uutta tuulivoimakapasiteettia, 59 uutta voimalaa. Rakennettu määrä kasvatti maamme tuulivoimakapasiteetin 627 MW:iin ja 260 tuulivoimalaan. Tuulivoimalla tuotettiin viime vuonna yli miljardi kWh sähköä. Tämä tarkoittaa tuulivoimatuotannon 43 prosentin kasvua verrattuna vuoteen 2013. Tämä vastaa yli 500 000 kerrostalokaksion vuotuista sähkönkulutusta. Suomen kaikesta sähkönkulutuksesta katettiin tuulivoimalla viime vuoden aikana 1,3 prosenttia.

    Suomen tuulivoimarakentaminen on siis lähtenyt hyvin käyntiin, tuulivoimahankkeet työllistävät ja osaaminen kehittyy koko ajan. Sitä kautta saadaan nostettua tuulivoiman kilpailukykyä. Suomen kannalta on tärkeää, että kun tuulivoimateollisuus on saatu ylösajettua, säilyvät tuulivoimarakentamisen edellytykset myös vuoden 2020 jälkeiselläkin ajalla, eikä hyvin alkanutta teollisuudenalaa ajeta alas. Euroopan unionin tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiselle vuosille 2030 ja 2050 ovat kunnianhimoiset ja näin ollen pidämme erittäin tärkeänä, että seuraava hallitus luo selkeät kansalliset suuntaviivat tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energianlähteiden rakentamiselle. Kun selkeät suuntaviivat ovat olemassa, on toimijoiden helppo jatkaa liiketoimintaa ja suunnitella investointeja. Energia-alan investoinnit ovat pitkäjänteisiä investointeja ja näin ollen myös energiapolitiikan pitää olla pitkälinjaista ja kestävää. Vain se varmistaa investointien syntymisen Suomeen.

    Energia- ja ilmastostrategian päivityksessä on 9 TWh tavoite vuoden 2025 osalta tuulivoimalle ja Suomen tuulivoimayhdistyksen näkemyksen mukaan 15-25 TWh tuotantotavoite on varsin realistinen vuoden 2030 osalta. On siis selvää, että tuulivoimarakentaminen jatkuu Suomessa. Suomessa tuulivoimarakentaminen työllistää 4 000 – 5 000 henkilöä ja luku nousee jopa 11 000 henkilöön vuoteen 2020 mennessä. Lukuihin on sisällytetty hankekehitys, rakentaminen, huolto ja kunnossapito sekä tuulivoimakomponenttien valmistus. Työ- ja elinkeinoministeriön laatiman selvityksen mukaan 59 % tuulivoimainvestointeihin käytettävästä kokonaisrahasta jää Suomeen. Luku on nykyiselläänkin merkittävä, mutta paljon parannettavaakin löytyy.

    Taaleritehtaan Tuulitehdas I:llä on tuotannossa 17 voimalaa (40,8 MW) ja rakenteilla 19 voimalaa (45,6 MW). Ensimmäinen puisto Kirkkokallio Honkajoella on tuottanut sähköä syyskuusta 2013 lähtien. Vuoden 2014 lopussa otimme käyttöön Iin kunnassa olevan Nybyn hankkeen. Rakenteilla oleva Myllykankaan tuulipuisto on myöskin Iin kunnassa, aivan Nybyn puiston rajanaapurina. Myllykankaan hanke on 19 voimalaa, jonka tuotannon odotamme alkavan ensimmäisen vaiheen osalta keväällä ja toisen vaiheen osalta kesällä.

    Taaleritehdas perusti vuoden 2014 aikana toisen tuulirahaston, joka on edelleen avoinna sijoituksille. Taaleritehtaan Tuulitehdas II on saanut lentävän lähdön rakentamisen suhteen ja tuulipuistohankkeita on käynnistetty jo neljä. Taaleritehtaan tuulitehdas II rakentaa tällä hetkellä seuraaviin kohteisiin:
    - Ylivieska, Pajukoski – 7 voimalaa, 23,1 MW
    - Alavieska, Kytölä – 6 voimalaa, 19,8 MW
    - Kankaanpää, Kooninkallio – 9 voimalaa, 27 MW
    - Ii, Myllykangas II – 3 voimalaa, 8,4 MW

    Pajukoskella rakentaminen päästiin aloittamaan elokuun lopussa. Rakennustyöt ovat edistyneet hyvin, voimaloiden tuotanto alkaa loppuvuodesta 2015. Kytölässä rakennustyöt käynnistyivät loppuvuodesta mutta sielläkin tuotanto alkaa Pajukosken kanssa samoihin aikoihin. Kooninkallion ja Myllykangas II:n (Tuulitehdas I:n Myllykankaan tuulipuiston laajennus) rakennustyöt alkavat vuoden 2015 alussa ja tuulisähköä tuotetaan vuoden 2016 alusta lähtien. Tuulitehdas II hankki vuoden aikana Metsähallitukselta 64 voimalan edestä hankkeita Pudasjärveltä, Hyrynsalmelta ja Suomussalmelta. Tällä hetkellä näyttää, että pääsemme investoimaan tämän vuoden aikana ainakin osan hankkeista. Osalla voimaloista ei vielä ole lainvoimaisia rakennuslupia. Myös omat kehityshankkeemme ovat edenneet suotuisasti, uskomme, että nyt vahvasti alkanut investointivauhti jatkuu ja kasvaa.



Metsä


  • Taaleritehtaalla on kolme metsärahastoa ja Taaleritehdas on Suomen 5. suurin metsänomistaja.

    Taaleritehtaan Metsärahasto I on nyt valmis ja kooltaan 14184 hehtaaria. Tiloja ostettiin lähes 37 miljoonan euron arvosta. Taaleritehtaan Metsärahasto I on Suomen kymmenen suurimman metsäomistajan joukossa. Kaikilla tiloilla on puuta yhteensä noin 1,6 miljoonaa kuutiometriä, josta mäntyä 72 %, kuusta 16 % ja koivua 12 %. Pinta-alasta uudistuskypsiä metsiä on 8 %, varttuneita kasvatusmetsiä 52 %, nuoria kasvatusmetsiä 26 %, taimikoita 12 % sekä siemenpuumetsiä ja aukkoja 2%.

    Suomalaiseen metsäteollisuuteen on tulossa lisää investointeja ja erityisesti uutta sellukapasiteettia. Havuselluloosan hyvä markkinatilanne jatkuu. Selluloosa hinnoitellaan useimmiten dollareissa ja suomalaisten tehtaiden lähes kaikki kulut ovat euroja, joten dollarin vahvistuminen tuo merkittävästi lisää tuloja. Uskomme Metsägroupin tekevän vielä keväällä investointipäätöksen Äänekosken sellutehtaan uusimisesta ja laajentamisesta. Finnpulp suunnittelee uutta sellutehdasta Kuopioon, mutta sen toteutuminen lähivuosina on kuitenkin epätodennäköistä. Pääosa Taaleritehtaan metsärahaston omistamista metsistä sijaitsee Äänekosken puunhankinta-alueella ja lisääntyvä puun kysyntä on tervetullutta. Puuta korjattiin viime vuonna edelleenkin Suomessa ennätystahtia, yhteensä noin 56 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupassa oli loppuvuodesta selvä ylitarjontatilanne ja havutukin hinta laski joulukuussa 3,0 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Havukuitupuun hinta laski noin 1,7 %. Kysynnän laskuun vaikutti myös edellistalvelta korjaamatta jäänyt suuri talvikorjuukohteiden määrä.

    Taaleritehtaan Metsä II omistaa Finsilva Oy:n osakkeista 39,5 %, joka vastaa noin 55 000 hehtaaria metsää. Metsärahasto III on vielä rakennusvaiheessa ja avoinna sijoituksille.



Afrikka


  • Taaleritehdas perusti tammikuussa Itä-Afrikan kiinteistömarkkinoille sijoittavan rahaston sekä toimiston Kenian pääkaupunkiin Nairobiin, josta käsin rahaston sijoituksista vastaava johtaja Antti-Jussi Ahveninen operoi. Rahasto on suljettu ja siihen kerättiin suomalaisilta sijoittajilta varoja 50 miljoonaa US dollaria. Afrikassa on erittäin kova pula pääomasta, joka aiheuttaa se, että talouden kasvu ei pääse alulle. Pääomalla tulee erityisesti rakentaa asuntoja ja liikekiinteistöjä, koska yrityksillä tulee olla toimipaikka ja työntekijöillä katto pään päällä. Jos kiinteistöjä ei ole, ei positiivinen palkkatulojen mukanaan tuoma kierre pääse käyntiin.

    Vuosi 2014 oli rahastolle kiireinen ja tavoitteet saavutettiin huomattavasti odotettua nopeammin. Kuluneen vuoden aikana rahasto teki ensimmäisen sijoituksensa Ruandaan, sitoutui toiseen sijoituskohteeseensa Mosambikissa ja löysi loput sijoituskohteensa, jotka sijaitsevat Keniassa ja Mosambikissa. Aktiivinen paikallaolo ja laajamittainen kohteiden analysointi sekä pääomanälkäinen markkina ovat mahdollistaneet nopean etenemisen. Rahaston ensimmäinen sijoituskohde ja kaupungin kiistaton tuleva maamerkki, Kigali Heights, sijaitsee Ruandan pääkaupungissa Kigalissa. Projekti on saanut osakseen paljon näkyvyyttä jo näin varhaisessa vaiheessa ympäri Itä-Afrikkaa. Kigalin kaupunki myönsi projektille viisi ‘best practice’ erikoismainintaa muun muassa design-konseptista. Rakennuskohteen medianäkyvyys on auttanut meitä saavuttamaan kohteessa erittäin korkean ennakkovuokrausasteen ja tila on kysyttyä. Vuoden 2014 joulukuussa rahasto allekirjoitti sopimukset seuraavasta sijoituksestaan, joka rakennetaan Mosambikin pääkaupunkiin Maputoon, keskuskadulle, keskuspankkia vastapäätä. Tämä yli 30-kerroksinen teräs- ja lasirakenteinen tornitalo on jo huomioitu paikallisessa mediassa näkyvästi pääsanomalehden etusivua myöten.

    Itä-Afrikan kiinteistömarkkina on edelleen erittäin pääomavaltainen eikä markkinan tämänhetkinen tarjonta aktiivisella rakentamisellakaan pysty vastaamaan kysyntään vielä vuosiin, vaikkakin alueellisia eroja on. Taaleritehtaan pääomarahastoilla on Itä-Afrikan markkinoilla tällä hetkellä erittäin edullinen kilpailuasetelma ollessaan pääomantarjoajien pioneerien joukossa. Tämän johdosta markkinan mahdollisuudet ovat vielä hyvin otolliset lisäsijoituksille myös sen jälkeen kun rahasto on löytänyt kaikki sijoitettavat kohteensa.



Mattiovi


  • Taaleritehdas hankki vuonna 2013 omistukseensa Suomen suurimman sisäovien valmistajan, Mattiovi Oy:n perustamalla pääomarahaston, johon sijoitti noin 100 Taaleritehtaan asiakasta. Mattiovi ostoksen jälkeen hankittiin omistukseen myös konkurssiin menneen Fenestran sisäoviliiketoiminnot.

    Vaikkakin ennusteet rakennusteollisuuden tulevasta kehityksestä ovat vielä laskevia, on Mattioven uusi vuosi käynnistynyt odotuksia paremmin. Loppusyksystä projektirakentamisen tarjouspyyntöjen ja tilausten määrä lähtivät nopeasti kasvamaan. Alavuden tehtaamme projektituotteiden valmistuskapasiteetti on nostettu tarvetta vastaavaksi ja nyt käyttöasteen voidaan katsoa olevan hyvällä tasolla. Laitilan tehtaalla tuotantokapasiteetti on ollut jo vuoden alusta täyskäytössä, sillä olemme saaneet Norjasta merkittävästi uusia tilauksia ja jo tällä hetkellä myynti ja tilauskanta ylittävät koko viime vuoden myynnin Norjaan. Näillä näkymin tulemme tämän vuoden aikana kasvattamaan Laitilan tuotantokapasiteettia merkittävästi pienehköillä investoinneilla. Posion tehtaan tilauskanta on myös kasvanut johtuen Alavuden projekteille menevistä karmitilauksista sekä Norjan viennin merkittävästä elpymisestä.

    Laatuvaatimukset tuotteissa kasvavat jatkuvasti, ja syksyllä lanseerasimme Premium-kategorian laakaoven tuotemerkillä Silo. Silo asettautuu laakaovien standardituoteryhmään ollen kuitenkin rakenteelliselta lujuudeltaan huippuluokkaa. Tällaiselle tuotteelle on jo pidempään ollut markkinoilla kysyntää niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin. Myös projektirakentamisessa tarvitaan entistä kestävämpiä tuotteita, ja kysyntä lisääntyy etenkin vahvalla massiivipuisella reunalla tehdyille oville. Projektirakentamisen toimialaan kuuluvat mm. hotellit, hoivakodit, koulut, päiväkodit, sairaalat ja julkinen rakentaminen. Tämän sektorin elpymiseen olemme valmistautuneet vastaamaan tuotannollisin muutoksin ja investoinnein Alavuden tehtaalla. Investointiohjelman päättyessä on Mattiovella käytössään kyseiselle tuotteelle Pohjoismaiden tehokkain linja.

    Mattiovi etenee edelleen vahvasti asetettujen tavoitteiden mukaisesti, ja suhtaudumme alkaneeseen vuoteen luottavaisesti.



Asunnot


  • Taleritehtaan asuntorahastoista I, III ja V myytiin vuoden 2014 aikana. Olemme erittäin tyytyväisiä exitteihimme markkinatilanteen ollessa kuitenkin haastavahko. Mikä tärkeintä, ylitimme myös rahastoillemme asettamamme IRR-tuottotavoitteet ja näin ollen uskomme asiakkaidemme olleen tyytyväisiä sijoituksiinsa.

    Suomen asuntomarkkinoiden vuoden 2014 kokonaiskauppamäärä oli noin 7 % vähemmän kuin vuonna 2013. Asuntojen keskineliöhinnoissa hienoista hintojen nousua tapahtui ainoastaan Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Kuopiossa, muualla maassa asuntohinnat laskivat hieman. Pääkaupunkiseudulla asuntojen keskimääräinen myyntiaika oli marraskuussa 62 vuorokautta, kun vuotta aiemmin myyntiaika oli 60 vuorokautta. ”Asuntokaupan keskeisten indikaattorien mukaan vuosi 2014 oli kokonaisuutena surkea. Havaittavissa on kuitenkin merkkejä paremmasta. Loka-joulukuun asuntokauppaluvut olivat selkeästi paremmat vuoteen 2013 verrattuna, esimerkiksi joulukuussa pks-alueella tehtiin 9 % edellisen vuoden joulukuuta enemmän kerrostalokauppoja”, kertoo Asuntoverstas Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Janne Vaula.

    On selvää, että Suomen talousnäkymät ja kasvupotentiaali muodostavat aiempaa suuremman riskin myös asuntomarkkinoiden vakaudelle. Mikäli väestönkasvu ja asuntojen poistuma kuitenkin toteutuvat maksimioletuksilla, vuosittain pitäisi aloittaa 40 000 asunnon rakentaminen aina vuoteen 2030 saakka. Vuonna 2014 aloitettiin ainoastaan 24500 asunnon rakentaminen, eikä vuoden 2015 aloitusmäärän odoteta kasvavan juurikaan tästä. Arvion mukaan esimerkiksi vuonna 2050 Helsingin seudulla asuu kaksi miljoonaa ihmistä eli noin 600 000 nykyistä enemmän, joten vallitseva tilanne on kriittinen. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto oli kolmatta vuotta peräkkäin sijoittajakysynnän varassa, mielenkiintoa ylläpitivät vaihtoehtoisten sijoitusten matalat tuotot. ”Öljyn hinnan lasku, euron heikentyminen ja asuntomarkkinoiden mahdollinen pohjakosketus ovat pieniä merkkejä paremmasta. Koska asuminen on ihmisen perustarve, saattavat ensimmäiset positiiviset merkit myös purkaa valtavan kysyntäpatouman, joka asuntomarkkinoille on syntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Vallitsevassa korkoilmastossa tämä tulee väistämättä johtamaan myös hintatason nousuun”, sanoo Janne Vaula. Näkemyksemme mukaan asuntomarkkina alkaa hiljalleen elpyä siten, että syksyllä 2015 merkkejä paremmasta on selkeästi nähtävissä. Päinvastaiseen kehitykseen saattaisi kuitenkin johtaa vaikutuspiirimme ulkopuolella olevat Suomen taloudelliseen tilanteeseen epäsuotuisasti vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi Ukrainan kriisin kärjistyminen tai Kreikan ajautuminen ulos euroalueesta.

    Taaleritehtaan Asuntorahasto VI:llä on käynnissä useita projekteja pääkaupunkiseudulla. Mm. Arabianrantaan valmistui helmikuussa 34 vuokra-asunnon yhtiö, rahasto on hankkinut Espoon Tiistilästä maa-alueen, jonne rakentuu yhteensä 125 korkeatasoista vuokra-asuntoa. Kohde sijaitsee n. kilometrin päässä kauppakeskus Iso Omenasta erinomaisten liikenneyhteyksien varrella mm. tulevan metroaseman läheisyydessä. Ensimmäiset A ja B talot valmistuivat tammikuun lopulla 2015. Vantaan Kaivokselaan kohoaa uusi asuinalue. Vanha asuinalue täydentyy yhteensä 650 uudella kerros- ja rivitalokodilla. Rahasto on tehnyt sopimuksen Skanska Talorakennus Oy:n kanssa 52 vuokra-asunnon rakentamisesta alueelle. Kohteen rakentaminen alkoi kesäkuussa 2014 ja se valmistuu syksyllä 2015. Elokuussa 2013 aloitettiin uuden Tolsan lähijuna-aseman rakentaminen ja sen läheisyyteen toteutetaan kymmenkunta uutta kerrostaloa. Rahastollemme tulee 50 vuokra-asunnon kohde 200 metrin päähän tulevasta juna-asemasta.Kohteen arvioitu valmistumisaika on syyskuussa 2015. Rahasto on hankkinut joulukuussa 2013 tehdyllä kaupalla omistukseensa Espoon Matinkylässä sijaitsevan asuinkiinteistön, jossa on 51 vuokra-asuntokäytössä olevaa huoneistoa. Kiinteistö on rakennettu vuonna 1969, ja sen tekninen kunto edellyttää peruskorjausten suorittamista. Vuosien 2014-2015 aikana kohteessa suoritetaan perusparannus, mm. linjasaneeraus. Lisäksi yksittäisiä huoneistoja remontoidaan vaiheittain aina asunnon vuokralaisen vaihtuessa. Rahasto on tehnyt sopimuksen uuden asuinkiinteistön rakentamisesta Kirkkonummen arvostetuimman asuinalueen, Sundsbergin pientaloalueen yhteyteen. Kohteemme sijoittuu vain 500m päähän juna-asemasta, sekä aivan päiväkodin sekä ala-asteen koulun viereen. Rahasto on ostanut Asunto-osakeyhtiön tontteineen Espoon Ymmerstasta, läheltä Kauniaisten rajaa, juna-aseman välittömästä läheisyydestä. Kohteen rakentaminen alkaa arviolta 9/2015.